torstai 18. joulukuuta 2014

Aida valokuvamallina

Kotkalainen valokuvaaja Karo Holmberg kävi pari viikkoa sitten ystävieni luona kuvaamassa Aidaa. :) Upeita kuvia pääsee ihastelemaan tästä linkistä!




Tällä kuvalla ei ole mitään tekemistä tekstin kanssa. :)

torstai 4. joulukuuta 2014

Ups and downs.

Tuntuupa oudolta kun kotona on vain yksi koira. Loukkasin nilkkani uudestaan sunnuntaina ja tämä viikko onkin mennyt keppien kanssa tepsutellessa. Aida lähti ystäväpariskunnan luo omakotitaloon ja Mini siirsi kamansa 400 metrin päähän kerrostaloon. Hugo jäi siis kotiin. Ei kukaan sitä tarjoutunut ottamaankaan, jostain syystä. :D 

Aida on sopeutunut kerta kaikkiaan mainiosti väliaikaiskotiin. Joka päivä on pukannut viestiä kuinka koira on jo sisäsiisti ja niin reipas. :) Minilläkään ei ole ollut hoitopaikassaan mitään ongelmia, mutta enpä minä siltä niitä odottanutkaan. Mini tulee kotiin todennäköisesti viikonloppuna ja Aida ehkä ensi maanantaina. :)

Palaillaan kuvien kera kunhan saan jalkaan jotain tolkkua ja koirat kotiin.

torstai 27. marraskuuta 2014

Aida Absinth

Viime viikon tiistaina meidän talouteen asteli uusi väliaikaisjäsen. Perheen musta lammas. Aida Absintti, pikkuinen Sintti. :)

Oli aikamoinen kulttuurishokki 12 viikkoiselle muuttaa kasvattajaltaan metsän siimeksestä kaupungin ydinkeskustaan ja tavata Mini ja Hugo. Uskomattoman reipas pentu, joka on ehtinyt hurmaamaan kaikki työkaverini ja ison osan ystävistäni.. :) Molemmat parsonitkin ovat pikkuhiljaa lämmenneet uudelle kaverille. Hugo tosin sanoo aina välillä Aidalle tosi rumasti ja sitä saakin kieltää aika voimallisesti. Yöt koirat nukkuu samassa häkissä ihan sulassa sovussa. Aida nukkuu Minin kainalossa ja Hugo vähän sivummalla. :)

Aida on kyllä osoittautunut tosi rohkeaksi, tasapainoiseksi ja helpoksi pennuksi. Sisäsiisteyden kanssa on vielä paljon tekemistä. Ulkona se kävelee jo reippaasti häntä pystyssä bussien, autojen, ihmisten ja pyörien kulkiessa ohi. Vieraat koirat vähän jännittävät. Pitäisi ehkä ottaa projektiksi uusiin koiriin tutustuminen. Eilen käytiin ekoilla rokotuksilla ja Aida sai puhtaat paperit tutkineelta eläinlääkäriltä. Vahvistusrokotuksen hankkiminen meneekin sitten joulupyhien takia tammikuun ekalle viikolle.

Aidahan etsii sijoituskotia Kymenlaakson alueelta! Laita sähköpostia niin jutellaan lisää. :)

torstai 6. marraskuuta 2014

Pitkästä aikaa

Long time, no see. 

Meidän elämä on viimeisen vuoden aikana ollut kovin hiljaista. Mä olen henkilökohtaisesti menettänyt kaiken kiinnostuksen koirien kanssa harrastamiseen. Koirat ei ole jääneet kuitenkaan sivuosaan, päin vastoin ne on päässeet ehkä enemmänkin osallistumaan kaiken näköiseen puuhasteluun.:) Nykyään Bimbo ja Huu kulkevatkin nimellä teknokoirat. On meillä hyvä musiikkimaku!  

Mä olen onnistunut telomaan itseäni vuoden sisään niin selän (välilevynpullistuma), sormen (pikkusormi murtunut) kuin nilkankin (25% jännevaurio ja kaksi nivelsidettä poikki) kanssa. Sormi vaivaa edelleen aina välillä (koripallo on vaarallista :) ja enpä ole kovin montaa juoksuaskelta ottanut elokuun alusta lähtien, sen verran turvotusta ja särkyä on rasituksen aikana ja jälkeen nilkassakin. 

Ihme kyllä koirat on ottaneet nää kaikki accidentit aika hurjan hyvin! Selkäkipujen aikaan Bimbo jäi mun siskon luo Kotkaan ja me mentiin Huun kanssa Lohjalle. Nilkan kanssa nautittiinkin sitten reilu 2 viikkoa kepeistä ja nilkkatuki pyöri jalassa reilun kuukauden. Voin kertoa että aika extremeä ulkoilla 30 asteen helteessäkin keppien, törkeissä kipulääkkeissä ja kahden koiran kanssa. :) Onneksi on ystäviä jotka juoksuttivat koiria koirapuistossa ja käyttivät Hugoa uimassa. <3

Koirat ovat käyneet tän vuoden aikana niin erilaisissa pihajuhlissa kuin kahviloissakin (Kotkassa koirallisten kannattaa tsekata ehdottomasti Café Laituri! Paussinkin kulmassa ollaan käyty siiderillä) kuuntelemassa musiikkia. Ministä on joka kerralta hauska kuvasarja kun se on aina uuden ihmisen sylissä..:) Huu on valinnut mun lisäksi kaksi ystävää joiden seurassa voi olla täysin rentona. Sen kanssa saa kuitenkin aina olla tosi tarkkana, koska sen reaktiot on tosi ikäviä jos ahdistus ehtii iskeä. Oonkin joutunut syksyn aikana miettimään ihan tossisani Huun sopivuutta kaupunkioloihin. :(

Muutettiin myös reilu kk sitten kolmatta kertaa 1,5 vuoden sisään. Kämppiselämä jäi taakse ja nyt asutetaan kivaa kaksiota kerrostalon ylimmässä kerroksessa. :) 

Pari kuukautta sitten (millon lie olikaan, ehtinyt jo unohtua kun aika menee niin nopeasti:) vierailtiin Hugon kanssa kasvattajapäivillä. Mä olin vähän invalidi ja Hugo käveli tauon aikana nokkosissa joten lopputuloksena oli tassujaan arkova parivaljakko. :D Oli kyllä kiva kokemus ja noiden jälkeen muistaa että koirassa on paljon hyvääkin.


Ulkona vihmoo tällä hetkellä ekaa kertaa tälle syksylle räntää, joten sen kunniaksi kasa epämääräisiä kuvia joltain Lohjan reissulta.








keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Gluteeniton on päivän sana

Käväisin tänään töistä tullessani Jumalniemessä aikomuksena katsastaa Mustin ja Mirrin ruokatarjonta. Sattumalta viereen oli avattu taas Faunatar, joten marssinkin sinne. En ole varmaan ikinä saanut ensiksi mainitusta paikasta asiantuntevaa palvelua, eikä muidenkaan kokemukset ole olleet kovinkaan mairittelevia. Esimerkiksi aikoinaan Sällille ostettiin oikein myyjänä avustuksella sopivat valjaat ja takki.. No, valjaat on Minillekin pienet ja takki just sopiva Minille. :)

Anyway, Faunattaressa jäin jutskailemaan myyjän kanssa Huun masuongelmista ja kysymään suosituksia sopivasta ruuasta.. En ollut tyytyväinen eläinlääkäriltä saatuun ruokaan, sillä vaikka ulosteen määrä pieneni, koiran silmät vuosivat ja kylkien pureskelu jatkui. Tällä kertaa tutustuttiin uuteen Arden Grange-merkkiin. Esitteen mukaan se ei sisällä ollenkaan gluteenia eikä synteettisiä lisäaineita, vaan säilyvyys on hoidettu rosmariinilla. Lisäksi ruuassa on prebiootteja ja omega-3 & -6 rasvahappoja. Kyllä mä välillä naureskelen lukiessani koiranruokapussien sisältöä ja sitä kuinka niitä mainostetaan milloin milläkin indokiinalaisella ihmehedelmällä.. :D

Hugolle valikoitui Sensitive, joka sisältää merisiikaa ja pottua. Sen pitäisi olla täysin viljaton ja soveltua vatsaongelmallisille (erinomainen sulavuus) ja iho-ongelmallisille yksilöille. Mini taas kokeilee Lightia, jossa on kanaa ja riisiä.
Toivoisin niin kovin että tämä ruoka sopisi molemmille! Johan tässä ollaan ehditty viiden vuoden aikana kymmenen ruokamerkkiä kokeillakin. :/ Seuraavaksi nimittäin siirrytään sitten barffipötköjen ihmeelliseen maailmaan jos rähmimiset ja epäsäännölliset kutinat ei lopu..

myöhemmin tulossa kuvia ruuasta.

tiistai 21. tammikuuta 2014

Yummy Yummy Yummy I got love in my tummy

Viimeiseen vuoteen on riittänyt huolta ja murhetta kyllä koko rahan edestä. Meillä on nyt tässä menossa pienoinen tuumaustauko, eikä innostusta juuri mihinkään koiramaiseen aktiviteettiin ole.. Siitä syystä blogikin on ollut tauolla/piilossa jo pidemmän aikaa. Jatkuvien vastoinkäymisten jälkeen tuntuu yhä siltä, että uusia koiria ei ainakaan tähän talouteen tule. Pakko taas kerran nostaa hattua niille kasvattajille ja koiranomistajille, jotka jaksavat tehdä hommia vuodesta toiseen vastoinkäymisistä lannistumatta!

Anyway, tänään käytiin eläinlääkärin paikeilla hakemassa röntgenin kautta kunnon dropit ja varmistus sille mitä olen aavistellut jo hetken. Kontrolli on kuukauden päästä, samalla haluan kuvata koiran lonkat ja kyynärät epävirallisesti.

Hugohan lutkutteli viimeisen puolentoista vuoden aikana pippeliään kovasti, siihen auttoi kastraatio. Toistuvat esinahan tulehdukset jäivät siis loppukesästä pois, sen jälkeen olen joutunut turvautumaan Betadineen vain kerran. Sen jälkeen olenkin kiinnittänyt entistä tarkemmin huomiota koiran yleiseen olotilaan. Syksyllä erityisesti aloin kiinnittämään huomiota jatkuvaan huulien lipomiseen, röyhtäilyyn ja ruokailun jälkeen tapahtuvaan kupeiden nuolemiseen. Myös satunnaista oksentelua sekä vatsan aristamista esiintyi. Hugo myös järsi muutaman kerran etutassujaan, joka usein ilmeisesti viittaa huonoon oloon tai kipuihin. Niihin lisättynä apaattisuus (joo, voi se olla sellainenkin!) niin hälytyskellot soivat tässäkin päässä (*dingdingding*)!

Hugollahan on  eroahdistus ja se on luonteeltaan melkoisen herkkä. Nämä yhdessä ovat aiheuttaneet vaivan, jota nyt yritetään hoitaa pois - vatsahaavan. Tärkeimpänä on tietenkin stressin välttäminen. Ei ehkä kaikkein helpointa, kun puhutaan nuoresta koirasta joka kiihtyy nollasta sataan ajatustakin nopeammin - ja palautuu hiukan hitaammin. :)  Sen lisäksi jatketaan Antepsinin syöntiä, nyt uutena mukaan tulivat myös happosalpaaja sekä pahoinvointilääke ja erikoisruoka.  Happosalpaaja maksoi 17€ reseptillä, Antepsin taitaa olla 30€ paikkeilla ja pahoinvointilääke 10€ (eläinlääkäriltä). Ruuaksi vaihdettiin helposti sulava, vatsavaivaiselle sopiva nappula.

Seuraava kuukausi siis seuraillaan tilannetta niin vatsan kuin muunkin käytöksen osalta. Voi kun tämä massu olisikin meidän ainoa ongelma. :(