keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Kaikkea sitä taas onkin tapahtunut

Tänä vuonna on tapahtunut terveysrintamalla vaikka ja mitä, nyt koko vuoden kruunasi terveystulokset. Kerttu läpivalaistiin siis joulukuun puolessa välissä Ahmassa, samalla tsekattiin rutiinisti silmät ja sydän, molemmat terveitä. Oletin luuston olevan puhdas, se ei ole ontunut päivääkään elämässään.


Niin vain kennelliitto lausui Kertun oikean kyynärän ykköseksi, sillä on lievää nivelrikkoa siellä. Lonkat olivat B/B kuten äidilläänkin, ja selässä löytyi LTV4 / L6, eli 7. lannenikama on muodoltaan ristinikama.  Koiranettiä selatessa pystyi toteamaan että kyynäriä kuvataan parsoneilla hyvin vähän, eikä ne muutoksetkaan näytä harrastustuloksista päätellen koiria haittaavan. Onneksi Kerttukin on hyvin kevytluustoinen koira sekä erinomaisessa lihaskunnossa, joten luotan siihen että päästään tässä asiassa vähällä. LTV4 voi vaikuttaa arkeen, tai sitten ei. Koiran jalostuskäyttöön nämä tulokset tietenkin vaikuttaa.



Koska kyynär-, selkä- ja lonkkakuvauksia tehdään parsoneilla hyvin vähän, ei voi varauksetta sanoa että rotu on luustollisesti priimaa. Siksi on pennunostajankin vastuulla katsoa mistä koiransa ostaa ja mistä on valmis tinkimään. Kuvaamaton koira ei välttämättä ole yhtään sen terveempi kuin läpivalaistuksessa todettu pikkuvikainen. Paljon näkee ihmisiä jotka selittää olkiaan kohtauttamalla koiran jäykän liikunnan "se on ollut tuollainen aina / se on vanha / se leikki eilen paljon pallolla / sillä on vähän huonot kulmaukset takana." Minusta on huolestuttavaa että näyttelyissäkin näkee koiria, joiden liikkumista on tuskaisa katsoa. Parsonkehissäkin näkee paljon töpöttävää, lyhyttä askelta sekä erittäin huonoa ylälinjaa - ylälinja joko pettää liikkeessä tai askel ei työnnä läpi selän. Suosittelisin lämpimästi kaikkia koiran omistajia käyttämään koiransa edes pari kertaa ensi vuonna koulutetulla hierojalla.



Kerttu käy kuukauden välein akupunktiossa, ja aion jatkaa sitä myös tulevaisuudessa. Sen harrastukset ovat niin kuormittavia että on hyvä käydä aukaisemassa kroppa säännöllisesti. Taitava hieroja huomaa myös heti muutokset lihaksistossa ja pystymme puuttumaan asiaan nopeasti. Myös Jofa on tarkoitus käyttää kauden päätteeksi hoidettavana.



Muuten arki on pyörinyt lähinnä töiden ja metsästyksen ympärillä. Jouluaattona päästiin ekaa kertaa pitkiin aikoihin valoisalla ihan lenkille ja ulkoiluttamaan myös kameraa postauksen kuvien verran. :) Darra juoksi omalla vuorollaan ja parsonit rallitti kahdestaan. Kaikilla oli kivaa ja parin tunnin päätteeksi oli mukava vetäytyä joulunviettoon.


Metsällä koirat ovat tehneet melko tasaisia töitä. Jofa on oppinut työstämään kelvollisesti supikoiraa ja Kerttu on vähän sellainen "kaikki käy"-tyyppi. Eilen sille saatiin mukavat 5 supikoiraa kolmesta eri paikasta. Vielä pitäisi harjoitella kakkoshaku kuntoon, nyt siitä on vähän varkain tullut raadonpalvoja. :(


sunnuntai 24. joulukuuta 2017

maanantai 27. marraskuuta 2017

Näitä aurinkoisia viikonloppuja on kyllä ollut ikävä!
Lauantaiaamuna käytiin kävelemässä Kuusiston linnanraunioilla - ja olihan se samalla pakko ottaa pari kuvaa koiristakin. :) Darralla alkaa olla aikamoiset muskelit takaosassa! Tulevana viikonloppuna on tarkoitus osallistua sen kanssa näyttelykoulutukseen sillä Messarin pentunäyttely lähestyy hurjaa vauhtia eikä meidän harjoitteluilla voi juuri kehua.

Tilasin Black Friday-huumassa myös uuden kameran (Nikon D7200), vihdoin täällä päästään kaluston osalta kokonaan 2010-luvulle..! :D Toivottavasti noista valovoimaisista objektiiveistakin on enemmän iloa tehokkaamman rungon kanssa.

Sunnuntaina metsästettiin kotinurkilla parissa paikassa. Ensimmäisessä paikassa Kerttu oli aluksi aivan kummallinen, ei pysynyt alla ja haukuskeli huvikseen. Otettiin se jäähylle hetkeksi ja laitettiin toinen koira alle. Eipä sieltäkään sen fiksumpaa suoritusta saatu aikaiseksi joten Kerttu takaisin ja nyt se malttoi jo keskittyä. Monta tulppaa se kaivoi auki ja lopulta hyvien töiden jälkeen mäyrä pihalle. Koirat oli kyllä niin huonoja aamusta että tuli Emmiä ikävä..
Kivikossakin käytiin kääntymässä ja sieltä Kertulle yksi supikoira."Saaliskuvia" voi katsella Facebookista, mä en oikein niiden julkaisusta välitä - ja äkkiä ne täällä nettimaailmassa saadaan mukaan johonkin mustamaalauskampanjaankin.

Tällä viikolla ohjelmassa on torstaina akupunktio ja kahtena päivänä metsästystä. Toivotaan että kamerakin ehtii tulla niin päästään testailemaan sitäkin tosi toimissa!



Kerttu jakoi poseerausneuvoja Jofalle..

..ja Jofa toteutti niitä parhaansa mukaan

maanantai 13. marraskuuta 2017

Darra 6,5kk

Darran 6 kuukautis-päivä oli ja meni jo 2 viikkoa sitten, mutta ei ehditty näitä kuvia ottamaan valoisalla ennen tätä viikonloppua.
Siistin siltä pahimmat irtohapsukarvat kaulasta, mahasta, kintereistä ja hännästä pois. Teki mieli nyppiä koko turkki alas, mutta tällä karvan kasvulla se olisi ihan kalju koko talven. Täytyy siis malttaa pitää sormet kurissa. :)





Edellisviikonloppuna käytiin molempina päivinä metsällä. Omat koirat jäivät ilman saalista, vaikka Kerttu tekikin hyvää jälkeä lauantaina. Reilu kolme tuntia se jaksoi puuhastella, juosta perässä ja kaivella riistan tulppia auki jäljestäen sen päätypesään, mutta lopulta keskeneräinen kunto koitui koiran tappioksi ja saalis merkattiin toiselle koiralle. 
Sunnuntain kallion alla mäyrä oli 10m päässä saavuttamattomissa, joten jätettiin se kasvamaan ;) kun Kerttu tuli kyselemään pihalle että mitäs tehdään.

Viime viikolla Kerttu kävi kahdesti akupunktiossa ja nyt odotellaan mielenkiinnolla että miten se vaikuttaa koiran lihaskunnon kehitykseen. Kovin jumissa se oli oikeasta lavasta, mutta varsinkin jälkimmäisellä hoitokerralla vastasi nopeasti hoitoihin! Vielä on yksi hoitokerta tässä kuussa, sen jälkeen siirrytään todennäköisesti normaaleihin hierontoihin. Tarkoitus on ostaa myös TENS-laite kotiin, muistelen käyttäneeni sitä aiemmin Minille hyvällä menestyksellä. 

maanantai 9. lokakuuta 2017

Kovin viikonloppupainotteisia on meidän puuhailut tätä nykyä. Arkipäivät solahtavat ohi kiireessä, eikä kameraa jaksa raahata hämärässä tapahtuville metsälenkeille saatika sateisille remmilenkeille. :)

Kerttu käväisi viikonloppuna yökylässä työkaverillani ja taisi hurmata koko kulmakunnan muksut sekä pari vanhempaa. ;) Se on kyllä niin huippu kaveri, ei paljoa stressaa uusista ihmisistä ja jaksaa pemuta vaikka koko päivän. Ei sillä tosin ongelmia ole rauhoittumisenkaan suhteen - kuulemma kun lasten meno äityi villiksi niin Kerttu siirtyi omalle pedilleen tai aikuisten seuraan lepäämään. Jofakin pääsi tervehtimään lapsia kun käytiin hakemassa Kerttu kotiin seuraavan päivän jahtia varten.

Sunnuntai valkeni sateisena. Onneksi tällä kertaa metsästettiin "kotinurkilla", joten viimeisen paikan jälkeen ei kovin pitkään tarvinnut istua autossa. Kertulle saaliiksi yksi supikoira. Läpimärkä ja väsynyt koira kävi ilmaisemassa vielä mäyrän, mutta jätettiin sen löytäminen suosiolla seuraavalle koiralle.

Kertun vahvuuksiin kuuluu ehdottomasti hyvä haku (kaikki eläimet se on paikantanut mitkä pesässä on) eikä se ole mikään raadonpalvoja. Nytkin se kävi katsomassa kuollutta supikoiraa ja lähti sitten etsimään uutta. Se pysyy myös hyvin pesässä ja riistalla. Kunto sillä on edelleen kohottamisen tarpeessa, mikä on myös vaikuttanut kestävyyteen. Mäyrät on toistaiseksi olleet liian haastavia, Kerttu ei osaa/jaksa kaivaa vielä tulppia auki. Hyvin se on nekin silti löytänyt ja haukkunut ennen seinää. Uskoisin että kauden edetessä siltä tullaan näkemään aina vain parempia ja parempia töitä.

Tällaisia metsästysnoviisin mietteitä tänään, voi olla että ensi vuonna on jo ihan eri mielipide. :)


keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Ulkoilua

Meillä on iso, metsäinen koirapuisto ihan vieressä, mutta selvästi koirat kaipaavat myös metsälenkkejä jossa ihmisetkin liikkuvat. Kävimme tässä yhtenä päivänä ajelemassa ja kokeilemassa Paraisten Portin seisovan pöydän. Suosittelen lämpimästi, oli hyvää ja täyttävää 15€:n hinnalla! Koirat nukkuivat autossa tyytyväisenä juoksentelun jäljiltä.

Darra on jo viiden kuukauden ikäinen. Se on kyllä niin mainio pentu luonteeltaan, reipas ja aina hyväntuulinen. Ja sosiaalinen, toivottavasti myös jatkossa. :) Hampaat on jo lähes vaihtuneet ja purenta näyttää tässä vaiheessa hyvältä. Meidän piti mennä sunnuntaina ensimmäiseen pentunäyttelyyn, mutta tällä hetkellä koiran kasvuvaihe on sellainen että jätetään suosiolla väliin ja lähdetään aikuisten kanssa metsälle. Uusi yritys sitten Messarin pentunäyttelyssä joulukuussa, Daa on ilmoitettu molemmille päiville. :)










torstai 14. syyskuuta 2017

Haapsalussa

Lähdettiin äitini kanssa käymään Virossa Haapsalun kaikkien rotujen näyttelyssä. Näyttelyissä piipahdettiin ilman suurempaa gloriaa, mutta nähtävyyksiä koluttiin sitäkin enemmän.


Perjantain aamulaivalta suunnattiin kohti Jägalan vesiputousta (n. 30min Tallinnasta Narvan suuntaan), Linnamäen vesivoimala sekä Raasikun lankakauppaa. Vesiputous oli melko kuivassa jamassa tällä hetkellä, mutta uskoisin että keväällä se on upea! Ainakin ympäristö liuskekivineen on kaunis. Linnamäen vesivoimala käveltiin läpi ja sateen yltyessä siirryttiin kohti Raasikua ja äidin toivekohdetta. Mitään en käsitöistä ymmärrä, mutta halpaa oli. :D


Raasikusta matka jatkui kohti länsirannikkoa Haapsalua. Yksi kunnon vesikuuro saatin matkalla, mutta muuten ajomatka hyväkuntoisilla teillä sujui nopeasti ja mukavasti. Olimme vuokranneet paritalon puolikkaan hieman Haapsalun ulkopuolelta. Edullinen hinta, rauhallinen sijainti ja siisti asunto metsänlaidalla, 500m:n päässä rannasta ilahduttivat.

Lauantaiaamu valkeni kovan sateen rummuttaessa kattoa ja pihamaata. Kertun ulkoilu oli nopeasti suoritettu ja arvottiin että viitsiikö sitä lähteä kehään kastumaan. Jälkikäteen voisi sanoa että harmi kun käytiin, mutta eipä sentään enää silloin satanut. :D Kroatialainen Pehar ei saanut minulta kiitosta, hän käsitteli koirat todella nopeasti ja näytti vähän siltä että parsonit olivat se pakollinen paha. Edeltäviä rotuja sentään arvosteltiin, parsonit käskettiin vauhdilla pöydälle, summittainen vilkaisu ja kerran kehän ympäri. Kerttu sai EH:n, enkä voi kyllä yhtyä sanalliseen arvosteluunkaan. Hän piti vahvuuksina niitä mitkä Kertulla ei todellakaan ole hyviä, ja sakotti niistä mistä se on yleensä saanut kiitosta.
tähän tulee myöhemmin arvostelu.

Kehän jälkeen lähdettiin etsimään ruotsalaista museota ja ruokapaikkaa. Haapsalun keskustassa oli joku vanhojen autojen paraati ja sen myötä tien vierustat aivan tukossa. Siirryttiin siis ulkopuolelle. Museo oli kiinni, mutta ruokapaikaksi valikoitunut Laine Span Blue Holm sentään pyyhki harmistuksen pois. :D Aivan loistava hinta-laatusuhde, sekä kuha, keitot että pasta oli herkullista.




Pienen päivälevon jälkeen lähdettiin katsomaan Kiltsin autiota lentokenttää sekä Ungrun rauniokartanoa. Harharetken kautta päädyttiinkin ensin Rohukylän satamaan ja todettiin että ensi kerralla lähdetään päiväksi Hiidenmaalle. Ylläoleva kuva on Ungrun kartanolta (os Ungru lossi varemed, 90430 Lääne maakond). Vaikuttava ja kaunis rakennus! Kartanon takana aukeni Neuvostoliiton aikainen lentokenttä. Sade yltyi tässä vaiheessa joten siirryimme keskustaan kävelemään must see-kohteet. Kerttu oli tässä vaiheessa kuin.. no, uitettu koira ja se vaipuikin tyytyväisenä lämpimiin peittoihin nukkumaan. :D 


Sunnuntai valkeni hieman parempana. Kävimme kävelemässä aamulla rannalla ja sitten kohti näyttelypaikkaa. Kerttu esiintyi hyvin ja pidin tämän päivän tuomaristakin enemmän. Romanialainen Marian Draganescu käsitteli koiria asiallisesti ja asetteli nitä pöydällä itsekin parempaan asentoon. Kertulle tänään sileä ERI ja ihan oikeat virheet tuomari bongasi. 


Näyttelyn jälkeen lähdettiin kohti Tallinnaa, sillä oli oletuksena että maraton sotkee liikenteen aivan täysin. Pysähdyttiin syömään sekä jaloittelemaan Laitsen linnaan. Tallinnan keskusta olikin katastrofi ja saatiin kiertää koko hemmetin kylä jotta päästiin A-terminaaliin. Matkassa menikin kahden tunnin sijaan 3,5h!! 

Koska tältä reissulta ei saatu haluamaamme (eli niitä kahta puuttuvaa sertiä), lähdetään todennäköisesti ensi keväänä uudestaan reissuun. Silloin Darrakin pääsee jo kilpailemaan junnuserteistä. :)

Tulevana viikonloppuna minä ja Keke pakataan viimeiset kamat, sanotaan pk-seudulle heippa ja siirrytään Turun vaikutusalueelle. Loppu vuosi menee todennäköisesti pääasiassa metsällä sekä muutamassa Darran pentunäyttelyssä. Ollaan haettu Kertun kanssa myös agilityn alkeiskurssille. :)


maanantai 4. syyskuuta 2017

Uusi koti

Meidät löytää tätä nykyä Paraisilta. :) Koirat kotiutuivat yllättävän hyvin uuteen kotiin ja ehdimmekin viikonlopun aikana pyörähtämään sekä metsällä että rannalla juoksuttamassa koirat.

Darrakin on ehtinyt jo 4 kuukauden ikään. Tuntuu että se on pelkkää jalkaa ja korvaa. :) Kivan tottelevainen ja miellyttämisen haluinen pentu se on ja pitää kyllä muun lauman valppaana.






keskiviikko 30. elokuuta 2017

Metsästyskausi avattu

Jofa aloitti urakkansa jo heti kuun vaihteen jälkeen ja onkin hyvin kelvollisten töiden myötä saanut jo saalistakin.

Kerttu puolestaan pääsi viikonloppuna tsekkaamaan pari helppoa paikkaa, ajatuksena että se pääsisi pitkän tauon jälkeen vähän haistelemaan. Pitkälti tyhjää on edelleen joka paikassa, joten Kertun päivä pysyi sopivan kevyenä. :) Reippaasti se etsi ja pysyi hyvin maan alla. Yhdessä paikassa oli haukusta päätellen riistaa, todennäköisesti mäyrä, mutta se ehti tulpata itsensä niin syvälle että muutkaan alle laitetut koirat eivät sitä löytäneet. Tositoimiin Kerttu päässee loka-marraskuussa jos kaikki menee putkeen.

Putkista puheenollen, nuoriso pääsi käymään myös keinoluolalla. Jofa on jo täysin koevalmis ja se käykin tekemässä taipumuskokeet heti kun ikä antaa myöten, eli marras-joulukuussa. Darra keskittyi lähinnä haistelemaan ympäristöä ja pusuttelemaan katsojia. :)



maanantai 14. elokuuta 2017

Kerttu toipuu

Tässä video eiliseltä, koirat kävivät pulahtamassa iltalenkin jälkeen lammessa. :) Kerttukin on toipunut viikossa lähes entiselleen, vaikka siltä on taas lähtenyt kaikki vaivalla kerätty rasva rungosta.. Noh, läskiä saa aina helpommin lisää kuin pois. :)

A post shared by Jaana (@ajaanan) on

maanantai 7. elokuuta 2017

Kuin elämä heittää kuperkeikkaa

Tässä suoraan Facebookista kopioituna meidän torstai-ilta ja perjantaipäivä: 

Kerttu tosiaan eilen iltalenkillä meni muutaman kerran sammakkoasentoon, ja kannoin sen toisen kerran jälkeen kotiin. Alkulenkki meni ihan normaaliin tapaan eikä koirassa ollu muutenkaan mitään kummallista. Kotona tsekkasin kuumeen (39,5 astetta) ja ikenet (haaleat). Soitin ell joka ei olis millään ottanu vastaan. Kuulemma nestehukka. Veriarvot normaalit ja illalla ennen nukkumaanmenoa riehui Jofan kanssa ihan hulluna. Söikin normaalisti. Kukaan muu taloudessa ei huomannut koirassa mitään outoa.

Aamuyöllä Kerttu yritti hypätä sänkyyn muttei päässyt, joten ajattelin että lattia on liukas ja nostin sen viereen nukkumaan. Aamulla se ei kuitenkaan enää kävellyt vaan ryömi ulkona terassin alle tärisemään. Taas soitto päivystävälle joka piti sitä nestehukkana, epilepsiana, penikkatautina tai mahatautina ja käski mennä ei-akuuttiajalla lääkäriin vaikka iltapäivästä. Ajoin 7.30 suoraan Lohjan Evidensiaan jossa ilmoittivat että hoitavat vain ajanvarauksella ja tää päivä on täynnä muutenkin, menkää muualle. Virkkalan omaeläinklinikasta saatiin sitten nestettä sekä varmistusta sille että nyt on tosi kyseessä. Tässä vaiheessa Kerttu ei enää pysynyt tolpilla enää ollenkaan eikä reagoinu sen enempään polvivasaraan kuin uhkaukseen pään alueella. Se kuitenkin edelleen heilutteli häntäänsä ja piti päätään ylhäällä ympäristöä seuraten ja kuumekin oli laskenut normaalilämpöön. Saatiin lähete Viikkiin, mutta onneksi Aistista vastasivat lopulta puhelimeen ja ottivat meidät heti vastaan kun sinne ehdin. Virkkalassa oli aivan ihana eläintenhoitaja ja eläinlääkäri, ja jos vain meidän koti olisi täällä Lohjalla vakkaristi, siirtäisin kaikki meidän eläinlääkäriasiat sinne. :)

Kerttu käytiin Aistissa sentti sentiltä läpi ja siltä otettiin seuraavat testit:
Yleiskliininen tutkimus: normaali
Ortopedinen tutkimus: normaali
Neurologinen tutkimus: selvästi alentuneet kaikki asentotuntoreaktiot, alentuneet kaikki spinaalirefleksit ja molemmat palpebraalirefleksit, myös uhkausvaste alentunut (kasvohermoheikkous). Neuroanatominen lokalisaatio: ääreishermosto
Verinäytetutkimus: normaali biokemia ja hematologia, negatiiviset punkkivälitteiset sairaudet, myasthenia gravis-testi tulossa
Natiiviröntgen: normaali
Ultraäänitutkimus vatsaontelo: normaali
Lihassähkötutkimus: ei huomattu poikkeavaa

Epäilty diagnosi on tällä hetkellä polyradikuloneuriitti, eli autoimmuunitulehdus koiran hermojuurissa ja hermoissa. Tai sitten punkkihalvaus, myasthenia gravis, muu sairaus.
Ei epileptisiä oireita, eikä epäillä epilepsiaa.

Tämä siis ei ole perinnöllinen autoimmuunisairaus, vaan tulehdus on voinut saada alkunsa mistä tahansa, todennäköisesti haavaan menneestä bakteerista. Lääkitystä tähän ei ole, vaan Kerttu sai eläinlääkärissä yhden annoksen kortisonia ja muuten se on parannellut itseään ihan oman kehon antimilla. 

En ole varmaan eläessäni ollut niin peloissani kuin perjantaina. Monet itkut tuli itkettyä ja pelättyä pahinta. Neurologin varovaisessa arviossa koira olisi istuma-asennossa ehkä alkuviikosta, mutta meidän maanantai on näyttänyt tältä:

Kerttu on siis toistaiseksi parantunut ennätysvauhtia, mutta takapakkia toki voi tulla. En olisi perjantaina uskonut että täysin liikuntakyvytön fletkumato istuu jo samana iltana kömpelösti takapuolellaan, nousee lauantaiaamuna ensimmäisen kerran jaloilleen ja käy iltapäivällä ensimmäisen lyhyen kakkalenkin hihnassa.

Tässä lauantaiaamun ensimmäinen seisomishetki:


Edelleen meidän "lenkit" ovat hyvin lyhyitä (koira kävelee 50-100m), Kerttu matkustaa sylissä kunnes ilmaisee että pitäisi päästä tarpeilleen. Sitten taas syliin ja kotiin nukkumaan. Lihaksethan sillä tulee katoamaan kokonaan tässä toipumisjaksolla, mutta pääasia että koira on hengissä ja jaksaa taistella! En uskoisi että elohiiri malttaa nukkua, mutta niinpä se vain vetelee 22-23 tuntia vuorokaudessa sikeitä ja muunkin ajan pääasiassa lepäilee pehmeällä patjalla.

Meidän loppuvuosi menee todellakin aivan eri merkeissä kuin ajattelin. Kertulle oli varattu kolme vesiriistakoetta tälle kuukaudelle, sekä neljät näyttelyt lähikuukausiin. Näillä näkymin meillä jää kuitenkin kaikki erkkarista lähtien pois. Otetaan ihan rauhaksiin, parannellaan fyssarin avulla ja muutetaan koti Paraisille. :)

torstai 3. elokuuta 2017

Viikonlopun puuhasteluita

Lauantaina ajeltiin ensin Sauvoon kuvaamaan pari patterdalenterrieriä ja sileä kettari sekä juttelemaan ystävien kanssa. Darra sai painia Doris-kettarin kanssa ennen kuin jatkettiin Tammisaareen katsomaan Alfin ja Gwenin pentuja. Siellä vierähtikin loppuilta, mitä nyt pysähdyttiin Lohjalla hakemaan Kertun ja Jofan edellispäivänä unohtuneet hihnat..  Samalla koirat pääsivät oikomaan koipiaan vanhempieni pihalle. Mini ei oikein ilahtunut yllättävästä saapumiserästä, eikä Emmiäkään oikein kiinnostanut muiden seura. Jofa, Kerttu ja Darra sitä vastoin painoivat kaasu pohjassa tunnin verran pihalla.

Mini 8v, Darra 12vk, Kerttu 2v, Jofa 11kk, Emmi 9,5v
Sunnuntaina vuorossa oli Pori KV. Mukaan lähti tällä kertaa vain Kerttu, joka kilpaili ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa. Tulipahan käytyä ja arvostelukin oli erittäin asiantunteva... :D
"2 years. Good topline. Correct propotions. Good enough angulations & movement. Correct bite."
AVK2 ERI


Illalla otettiin vielä noutotreenit Kertun kanssa. Siinä yhteydessä onnistuin mälväämään nilkkani ympäri, joten tämän viikon kokeet ja näyttelyt on mun osalta peruttu ja Kerttu pääsee jo lauantaina metsälle miesten mukana. Harmittaa. :(

maanantai 24. heinäkuuta 2017

Uimassa

Tänä kesänä on harrastettu erityisen paljon uimista. Kerttu on aikamoinen vesipeto, joka pulahtaa uimaan aina tilaisuuden tullen. Jofakin pulahtaan silloin tällöin uimaan ja jopa Darra on jo alle 10-viikkoisena käväissyt omasta tahdostaan uimalenkin.

Mini ei enää välitä uimisesta sitä vähääkään vaan se tyytyy kahlailemaan hihnan mitan ja toisaalta odottamaan rannassa jotta saa pölliä lelun tai kepin pahaa-aavistamattomalta vesipedolta.

Alla muutamia kuvia kesän ajalta. Tylsää ei tämän porukan kanssa tule. :)










torstai 20. heinäkuuta 2017

Aurinkoisia päiviä saaristossa



Pari viikkoa sitten loistoidean seurauksena pakattiin koirat autoon ja suunnattiin kohti Turun saariston rengastietä. :)  Huristelimme Turusta Paraisten kautta Nauvoon, Korppooseen, Houtskäriin ja Iniön kautta Kustaviin. Aika haipakkaa sai pitää kun aamukasilta lähdettiin ja iltaysiltä oltiin takaisin kotipihassa. Pidemmät stopit otettiin Korpoströmissä ja Iniössä.



Koirat suhtautuivat autossa oleskeluun ongelmitta ja pääsiväthän ne joka pysähdyksellä lenkille ja haistelemaan merituulia. Ylläolevassa kuvassa konkkaronkka Darra, Emmi, Jofa & Keke Korpoströmin muistoristillä.

Korpoström
Ajoimme Paraisten ja Nauvon läpi suoraan Korppoon lossille, ja Houtskärin lossin sijaan ajoinkin saaren päähän saakka, jossa oli Korpoströmin saaristokeskus. Sieltä napattiin mukaan juotavaa ja suussasulavat lohipasteijat.  Korppoon keskustassa ei juuri ollut nähtävää, joten siellä pysähdyttiin vain ihailemaan upeaa vaaleanpunaista Korppoon kartanoa ja jatkettiin sitten Houtskärin lossiin.

Kyttäsin koko reissun ajan punkkeja koirista. Kertun ja Darran karvan seassa seikkaili kaksi punkkia, Emmistä löytyi seuraavana päivänä yksi ja juuri myrkytetty Jofa selvisi ilman osumia. :)



Kuten ylläolevista kuvista voi päätellä, sää todellakin suosi tällä reissulla! :) Lossimatkat pidettiin auton ikkunoita sekä takaluukkua auki, joten koirillakin oli häkeissään mukavan viileät oltavat. Onnea on kyllä tehokas ilmastointi, ilman sitä ei varmasti oltaisi ajeltu läheskään yhtä paljon kuin mitä tänä kesänä on kertynyt auton mittariin..

Kerttu Houtskärin satamassa

Iniössä pysähdyttiin pidemmäksi aikaa ja käytiin syömässä hamppariateria Leonellassa. Hyvät ja hintansa (~16€) arvoiset ruuat mutta juomapuoli oli yllättävän tyyristä. Vaan niinhän se taitaa olla aina näissä veneilijöiden suosimissa paikoissa.


Kustavin jälkeen pysähdyttiin vielä Taivassalossa kuvaamassa koiria kauniilla Muntin sillalla. Kerttu näytti mallia ja muut keekoilivat perässä kuka mitenkin..


Ensi kerralla yövytään jossain matkan varrella, tai vaihtoehtoisesti suunnataan kohti Ahvenanmaata. :) Kyllähän tämä reissu meni näin päiväreissuna kun teillä ja yhteysaluksilla ei ollut ruuhkaa, mutta eipä tässä juuri pysähdelty taivastelemaan saaristomaisemia. :D