torstai 14. syyskuuta 2017

Haapsalussa

Lähdettiin äitini kanssa käymään Virossa Haapsalun kaikkien rotujen näyttelyssä. Näyttelyissä piipahdettiin ilman suurempaa gloriaa, mutta nähtävyyksiä koluttiin sitäkin enemmän.


Perjantain aamulaivalta suunnattiin kohti Jägalan vesiputousta (n. 30min Tallinnasta Narvan suuntaan), Linnamäen vesivoimala sekä Raasikun lankakauppaa. Vesiputous oli melko kuivassa jamassa tällä hetkellä, mutta uskoisin että keväällä se on upea! Ainakin ympäristö liuskekivineen on kaunis. Linnamäen vesivoimala käveltiin läpi ja sateen yltyessä siirryttiin kohti Raasikua ja äidin toivekohdetta. Mitään en käsitöistä ymmärrä, mutta halpaa oli. :D


Raasikusta matka jatkui kohti länsirannikkoa Haapsalua. Yksi kunnon vesikuuro saatin matkalla, mutta muuten ajomatka hyväkuntoisilla teillä sujui nopeasti ja mukavasti. Olimme vuokranneet paritalon puolikkaan hieman Haapsalun ulkopuolelta. Edullinen hinta, rauhallinen sijainti ja siisti asunto metsänlaidalla, 500m:n päässä rannasta ilahduttivat.

Lauantaiaamu valkeni kovan sateen rummuttaessa kattoa ja pihamaata. Kertun ulkoilu oli nopeasti suoritettu ja arvottiin että viitsiikö sitä lähteä kehään kastumaan. Jälkikäteen voisi sanoa että harmi kun käytiin, mutta eipä sentään enää silloin satanut. :D Kroatialainen Pehar ei saanut minulta kiitosta, hän käsitteli koirat todella nopeasti ja näytti vähän siltä että parsonit olivat se pakollinen paha. Edeltäviä rotuja sentään arvosteltiin, parsonit käskettiin vauhdilla pöydälle, summittainen vilkaisu ja kerran kehän ympäri. Kerttu sai EH:n, enkä voi kyllä yhtyä sanalliseen arvosteluunkaan. Hän piti vahvuuksina niitä mitkä Kertulla ei todellakaan ole hyviä, ja sakotti niistä mistä se on yleensä saanut kiitosta.
tähän tulee myöhemmin arvostelu.

Kehän jälkeen lähdettiin etsimään ruotsalaista museota ja ruokapaikkaa. Haapsalun keskustassa oli joku vanhojen autojen paraati ja sen myötä tien vierustat aivan tukossa. Siirryttiin siis ulkopuolelle. Museo oli kiinni, mutta ruokapaikaksi valikoitunut Laine Span Blue Holm sentään pyyhki harmistuksen pois. :D Aivan loistava hinta-laatusuhde, sekä kuha, keitot että pasta oli herkullista.




Pienen päivälevon jälkeen lähdettiin katsomaan Kiltsin autiota lentokenttää sekä Ungrun rauniokartanoa. Harharetken kautta päädyttiinkin ensin Rohukylän satamaan ja todettiin että ensi kerralla lähdetään päiväksi Hiidenmaalle. Ylläoleva kuva on Ungrun kartanolta (os Ungru lossi varemed, 90430 Lääne maakond). Vaikuttava ja kaunis rakennus! Kartanon takana aukeni Neuvostoliiton aikainen lentokenttä. Sade yltyi tässä vaiheessa joten siirryimme keskustaan kävelemään must see-kohteet. Kerttu oli tässä vaiheessa kuin.. no, uitettu koira ja se vaipuikin tyytyväisenä lämpimiin peittoihin nukkumaan. :D 


Sunnuntai valkeni hieman parempana. Kävimme kävelemässä aamulla rannalla ja sitten kohti näyttelypaikkaa. Kerttu esiintyi hyvin ja pidin tämän päivän tuomaristakin enemmän. Romanialainen Marian Draganescu käsitteli koiria asiallisesti ja asetteli nitä pöydällä itsekin parempaan asentoon. Kertulle tänään sileä ERI ja ihan oikeat virheet tuomari bongasi. 


Näyttelyn jälkeen lähdettiin kohti Tallinnaa, sillä oli oletuksena että maraton sotkee liikenteen aivan täysin. Pysähdyttiin syömään sekä jaloittelemaan Laitsen linnaan. Tallinnan keskusta olikin katastrofi ja saatiin kiertää koko hemmetin kylä jotta päästiin A-terminaaliin. Matkassa menikin kahden tunnin sijaan 3,5h!! 

Koska tältä reissulta ei saatu haluamaamme (eli niitä kahta puuttuvaa sertiä), lähdetään todennäköisesti ensi keväänä uudestaan reissuun. Silloin Darrakin pääsee jo kilpailemaan junnuserteistä. :)

Tulevana viikonloppuna minä ja Keke pakataan viimeiset kamat, sanotaan pk-seudulle heippa ja siirrytään Turun vaikutusalueelle. Loppu vuosi menee todennäköisesti pääasiassa metsällä sekä muutamassa Darran pentunäyttelyssä. Ollaan haettu Kertun kanssa myös agilityn alkeiskurssille. :)


maanantai 4. syyskuuta 2017

Uusi koti

Meidät löytää tätä nykyä Paraisilta. :) Koirat kotiutuivat yllättävän hyvin uuteen kotiin ja ehdimmekin viikonlopun aikana pyörähtämään sekä metsällä että rannalla juoksuttamassa koirat.

Darrakin on ehtinyt jo 4 kuukauden ikään. Tuntuu että se on pelkkää jalkaa ja korvaa. :) Kivan tottelevainen ja miellyttämisen haluinen pentu se on ja pitää kyllä muun lauman valppaana.