tiistai 6. kesäkuuta 2023

Aija ja Ässä, sakupentuja luvassa

 Kun tultiin Pohjanmaan kierrokselta, pysähdyttiin myös Tarvasjoella treffaamassa Ässä-sakua. Se on meille tuttu jo vuosien varrelta, joten ei tarvinnut kauaa pohtia josko sitä kysyttäisiin Aijalle. Olemme nähneet Ässän siskon töissä ja koko pentue miellyttää myös ulkonäöllisesti silmiä. 

Ässäkin on luonteeltaan hurjan mukava, mutta se ei estä sitä toimimasta tehokkaasti metsästyskäytössä. Se jakaa tarhan hulluAllin kanssa, ja naapureina asustelee kolme ajokoiraurosta. Ässän ei tarvitse turhia keulia, se tietää paikkansa. Ässällä on yksi pentue, jossa oli kaksi pentua.  

Aija taasen asustelee nykyään meillä kotona. Sillä on viime keväältä pentue, jossa kaikki ovat syttyneet ja saaneet monipuolisesti saalista niin pinnalta kuin maan alta. Lisäksi pentue on ulkomuodollisesti varsin silmää miellyttävä ja kaikki ovat kehuneet myös koirien luonteita. Aija itse on hyvin sosiaalinen, mutta toisaalta huomaamaton koira. Se ei turhia mekasta eikä riehu, mutta osaa kyllä päättäväisesti vaatia rapsutuksensa. Edellisessä kodissaan Aija tottui myös lapsiin ja yhä edelleen sen häntä heiluu iloisena kun kuulee lasten ääniä. Aijaa on käytetty vain luolakoirana, jossa se toimii järkevästi.

Lisää pentueesta kotisivuilta

Mytty + Sunshine, reissukertomus Ranskaan

 Myy aloitti juoksunsa huhtikuun puolivälissä ja tehtiin siinä Miksun kanssa nopeat laskelmat, jotta kannattaako narttua enää tälle vuodelle astuttaa. Otin yhteyttä Ranskaan, du Jardin D'Inuko-kennelin Marioniin, ja kysyin onko Sunshine tai isänsä Indien vielä käytettävissä. Näitä uroksia olen katsellut jo 1,5 vuotta, narttua tosin arponut välillä. :D 

Lentojen varaukset meni vähän myöhäiseksi (tiistaina lähtö, sunnuntaina varasin), joten päädyin tällä kertaa KLM:n matkaan. Onneksi heillä oli mahdollisuus varata facebookin messengerin kautta, koska prosessi kesti 2,5 tuntia. :D Annoin sinne speksit, ja ensimmäisen lennon sain vaihdollisena ja niin törkyiseen hintaan että olin jo perumassa koko homman. Ihan ei 1900€ irtoa pelkästään meidän lentoihin ja täysin turhaan vaihtoon Amsterdamissa. Lopulta laitoin aspalle viestin, että eikö näille suorille lennoille X ja Y mahdu koiraa mukaan, ne olisivat tonnin edullisempia. Koira maksoi ruumassa 200€/suunta anyway, joten ei auttanut kuin kikkailla omilla lennoilla. Aspa tuntui olevan hämmästynyt näistä vaihtoehdoista, mutta bookkasi meille suorat meno-paluut Helsinki - Pariisi - Helsinki, loppuhintana reipas 800€. Nythän lennot ovat kallistuneet muutenkin, saatika näin lyhyellä varoitusajalla, joten ei auttanut kuin laittaa penturahat haisemaan. 

Vähän mietitytti miten maalaiskoira pärjää kentällä ja koneessa, mutta ei sitä juurikaan tarvinnut pohtia. Reippaasti Mytty liikkui kentällä ja meni mielellään häkkiin. Se oli sen verran painava että sai matkustaa ruumassa. Pariisin kentästä olen kuullut kymmeniä kauhutarinoita, mutta meillä taisi olla onni matkassa: koira oli special baggage-osastolla samaan aikaan kun minä saavuin sitä katselemaan. 

Seuraavaksi varasin junamatkan kentältä Poitiersiin, josta Marion nappaisi meidät kyytiin. Jätin häkin kentälle säilytykseen, 40€/3pv. Juna oli aika kallis tunnin varoitusajalla varattuna (120€) ja kaiken lisäksi kahdella vaihdolla. Etukäteen olin lukenut, että koiralla tulisi olla kuonokoppa mukana. Ei me sitä lopulta sitten tarvittu missään junassa, kunhan pidin huolen että Myy ei ollut kontaktissa muihin ihmisiin. Netti toimi hyvin koko reissun ajan, tämä erona Espanjaan. 

Niin me sitten kiidettiin täpötäydessä TGV-junassa kohti St Pierre des Corpsia jossa oli junanvaihto paikallisjunaan Toursiin, josta vielä vaihdettiin paikallisjunaa Poitiersiin. Marion oli meitä odottamassa asemalla ja ajeltiin vielä tunti heille kotiin. Pääsin samalla reissulla tapaamaan myös Stephanen, du Site Corotin kennelin maineikkaan pitäjän. Hän on vuosikymmeniä metsästänyt terriereillään maan pinnalta ja alta, ja on myös Indienin omistaja-kasvattaja. 

Ensimmäisenä päästiin tutustumaan Sunshineen, joka oli hyvinkin Mytyn ja minun mieleeni. Erittäin reipas, pieni, sileä ja avoin uros. Ei mikään hötkyilijä vaan hyvin kohtelias ja mielellään hengaili vieraan ihmisen seurassa. Sain viettää aikaa myös hänen muiden koiriensa kanssa, mm. kerrassaan hurmaavien 7 viikkoisten pentujen seurassa. Minulle esiteltiin koiria, niin Sunshinen sukulaisia kuin muun rotuisiakin, mielellään. Meillä oli erittäin mielenkiintoiset keskustelut koirista sekä parsonien eri linjoista. Sovittiinpa metsästysreissukin samoilla lämpimillä. Minusta on mielenkiintoista päästä tutustumaan paikallisiin metsästystapoihin! 

Keskiviikkona käytiin eläinlääkärissä hakemassa leimat passiin ja sitten olikin aika lähteä Pariisia kohti, koska kasvattajilla oli torstaille muuta menoa. Ensimmäinen juna missattiin, kenties ranskalaisesta luovasta ajankäytöstä johtuen :D, mutta tulipahan aikaa kierrellä Poitiersin historiallista kaupunkia. Mytty kulki koko reissun ajan reippaana, vaikka selkeästi väsymys alkoi painamaan. Koska ehdin vaihtaa junan myöhempään, sain ostettua uuden lipun vain +19€ lisähintaan. Uusi juna oli suora TGV Gare du Nordille. 

Junassa yritin löytää meille äkisti muuttuneiden suunnitelmien takia hotellia. Katevaraukset viuhui ja tyhjää sain. :D Lopulta istuskeltiin rautatieasemalla todella uupuneina ja mietiskelin perhechatissa että mitäs sitten tekisi. Meidän lentokin kun lähti vasta seuraavana iltana. 

Siskoni sitten jaksoi käyttää vartin ja kaiveli meille hotellin hieman ydinkeskustan ulkopuolelta. Sinne matkattiin kävellen ja metroa käyttäen ja lopulta aivan lopenuupuneina päästiin perille. Hotelli osoittautui oikein miellyttäväksi ja siistiksi, kiven heiton päässä Seinestä. Minä ihastuin kylpyammeeseen, Mytty supermukavaan sänkyyn. :D Käväisin vielä lähipizzeriassa syömässä ja nauttimassa onnistuneen reissun kunniaksi täydellisen bellinin. 

Aamupala oli hyvä, riittävän monipuolinen ja lopulta puolen päivän aikaan oli aika luovuttaa huone pois. Hypättiin jälleen metron kyytiin ja mentiin kohti keskustaa. Käveltiin sitten pari kilometria Eiffel-tornille, mutta Myy alkoi olla jo siihen malliin väsynyt että totesin, että lähdetään kohti lentokenttää jo hyvissä ajoin. Sillä reissulla ehdin neuvoa muutaman turistinkin oikeaan suuntaan, kun pysäyttivät kyselläkseen metroreiteistä... Itsehän opettelin niitä samaa tahtia kun Pariisissa pyörittiin. :D 

Kentällä hain häkin, johon Myy pääsi suoraan nukkumaan ja mentiin nautiskelemaan kulinaristinen elämys Mcdonaldsiin. Pakko sanoa, että Ranskan mäkki on kyllä kamalaa kuraa, mutta mun teki mieli McFlurrya. :D 

Myy luovutettiin lentokenttähenkilöstön huomaan reilua tuntia ennen lähtöä ja sain itse kiirehtiä sitten taxfreen kautta koneeseen. Omakohtaisesti voin vain kehua Charles de Gaullen kentän henkilöstöä! Kaikki olivat todella avuliaita ja ainakin minun nähteni koiraa käsiteltiin asiallisesti. Eikä se tuntunut olevan yhtään stressaantunut matkustamisesta, lähinnä ehkä hämmentynyt. 

Kotona oltiin perjantaiyömyöhällä ja aamusta heti pääsin tekemään normaalin työvuoron, jonka jälkeen lähdettiin kohti Pohjanmaata. Myy jäi matkalla kotiinsa, jossa on mahan kasvatus tällä hetkellä hyvässä vaiheessa. <3 <3