torstai 31. heinäkuuta 2025

Bridan Norjan reissu

Oli mahdollisuus osallistua Sandefjordin kolmepäiviseen näyttelyyn, jossa oli jaossa nord sertejä sekä cacibeja. Puolittain unohdin ilmoittaa Bridan sunnuntaille ja masennus iski kun näin aikatauluista että sillä on kilpakumppaneita 11 pe ja la, sunnuntaina vain kolme koiraa.. Erityisen paljon alkoi ärsyttämään kun huomasin että perjantaille oli vaihtunut ruotsalaistuomari. Sanoinkin reissukaverille, että tästä tuli vain kallis koiran lomamatka. 

Matkustaminen vieraiden koirien kesken oli yllättävän mutkatonta, vaikka sekä Tarmo-parsonilta että Bridalta löytyy ihan riittävästi temperamenttia. Matka-autona oli sähköauto, jota ajoin ensimmäistä kertaa. Olipa kyllä miellyttävä kokemus, kun rangea riitti ja tiet olivat hyväkuntoisia koko matkan. :) Meillä oli varattuna mökki Tjomesta, noin 20min matkan päässä Sandefjordista. Mökki oli keskellä golf-kenttää ja kävelymatkan päässä kaupasta. Siellä sai myös ladata ilmaiseksi autoa, joten säästöä tässäkin asiassa. :D Ajomatkat olivat vähän ärsyttäviä, kun nopeusrajoitukset vaihtelivat 30-70km/h välillä koko matkan ja auton nopeuskylttitunnistin oli aivan sekaisin. Meni siis omat ja varmaan muiden liikkujien hermot kun auto kilkatti koko matkan.. 

Perjantaina kehä oli hallissa, missä oli todella paljon tilaa ja mukavan viileä keli! Auto jätettiin pellolle, mikä onneksi oli ok kova pohjaltaan. Norjalaiset ja ruotsalaiset tutut kauhistelivat meille tuomarin älyttömän tiukkaa linjaa ja toivottivat kovin onnea epäystävällisen miehen kohtaamisessa. Sakuillakin viuhui kaikenvärisiä kortteja, ja kun edelläoleva sai T:n, olin jo valmis poistumaan pöydän äärestä. Hän kuitenkin ilahtui Bridan nähdessään ja kehui kovin sen mittasuhteita ja jutteli muutenkin ystävällisesti. Kun kehäsihteeri vilautti punaista korttia, olin jo aivan ikionnellinen. Hymyilin onnellisena reissukaverille ja näyttelin peukkua. :D  Olin jo lähdössä oman kehän jälkeen pois, kun norjalaiset kilpakumppanit alkoivat puhumaan että heidänkin pitää viedä koirat mittaukseen. Meidäthän mitattiin jo kehässä. Yhtäkkiä he huudahtivat, että mihin menet, PN-kehä alkaa nyt ja te olette siellä mukana! Oltiinkin sitten ainoa siinä kehässä ja minulla tärisi kädet kun tajuan että Bridasta tuli Norjan valio heti ekalla yrittämällä!! Tuntui kuin oltaisiin voitettu bis-kehä. Valiosertin lisäksi saatiin Oslo Vinner-titteli. Tuomarikin naurahti, että harvoin on näkynyt yhtä onnellista ihmistä kehässä. :D 

Lauantaina saatiin auto onneksi halliin, mutta kehät olivat ulkona. Ja meidän kehä oli vielä todellakin myöhässä, norjalainen Espen Engh tuntui nauttivat kaatosateesta.. Reissukaverit lähtivät pitämään sadetta autolle oman kehänsä jälkeen, mutta me vaan odotettiin siellä kehän alkua. Onneksi oli ykkösluokan seuraa norjalaisista rotuharrastajista. :) Bridalle pitkän odotuksen jälkeen PN2 + vara-cacib, PN1 oli upean näköinen Monki. Molempina päivinä ROP oli Hevishot's Jägermeister, jota olen tässä jo pidemmän aikaan seurannut suurella mielenkiinnolla. ;)

Sunnuntaina ajeltiin Tarmon kehän jälkeen kohti kotia. Koirat oli jo niin väsyneet, ettei niitä juuri huvittanut lenkkeilykään. 

Olipahan kiva reissu, voisi lähteä uusiksikin samalla porukalla! ;)

Italian reissu

Varasin alkukesästä Italiasta serbi-sukuisen pennun ja oletin, että noudan sen elokuussa. Sitten tuli kasvattajalta viesti, että se pitäisi hakea mahdollisimman pian. Laskeskelin päiviä, kauhistelin lentojen hintoja ja mietin, miten saan vapaata kovimmalla kesälomakaudella. :D 

Asiat kuitenkin tuppaavat järjestymään, ja kaikkien lähipiiriläisten joustolla pääsin kuin pääsinkin matkaan. Unettoman yön jälkeen lensin Milanoon, kiertelin päivän keskustassa. Kävin hieman lepäämässä iltapäivällä hotellihuoneessani ja sitten lähijunalla kohti Triuggiota. Siellä minua oli vastassa Luca, mies Selman takana. Selmahan on Gianvicon kasvattama, mutta syntynyt Lucan hoidossa. Luca perheineen oli äärimmäisen vieraanvaraisia ja oli mukavaa jutella heidän kanssaan 1,5 tuntia. Näin myös Selman emän sekä (puoli)sisaruksia. Erityisen mielenkiintoista oli tutustua italialaiseen keinoluolajärjestelmään. Siellä sitä putkea ja vaikeusastetta riitti! Toki suomalaiseen testiin verrattuna nämä olivat kiinteät putket, joita ei saa siirrettyä mihinkään. Oli myös mukava nähdä hänen ketut sekä fretit, jotka olivat hyvinhoidetun näköisiä ja ilahtuivat omistajan nähdessään. Ketuilla oli myös moniosaiset aitaukset, joissa ne pääsivät kaivamaan ja kiipeilemään.

Takaisin Milanoon tultiin illan jo hämärtyessä. Selma, kennelkoira sanan varsinaisessa merkityksessä, matkusti hienosti koko matkan kassissa. Italiassahan kassissa kulkeva koira saa matkustaa ilmaiseksi ja ilmeisesti mitään erillisiä lemmikkivaunuja ei ole. Myös metro ja ratikka äänimaailmoineen tuntui olevan ok. 

Illalla oltiin aivan rättipoikkiväsyneitä molemmat. Oli todella outoa, kun koira ei kerjää sänkyyn vaan kävi tyytyväisenä lattialle nukkumaan. :D Yöllä se oli käynyt pissa-alustalla tekemässä tarpeensa ja jatkoi uniaan kunnes minä seiskalta heräsin. Makoiltiin vielä hetki sitten sängyssä, kunnes oli aika luovuttaa huone. Meillä oli iltalento, joten tapoin aikaa kävelemällä Milanoa ristiin rastiin. Olin jo ennalta katsonut, että Parco Sempione voisi olla näkemisen arvoinen paikka. Siellä linnan edustalla oli suihkulähde, johon päästin Selman. Sehän menikin iloisesti uimaan, olipa kiva yllätys. :D Ja hyvin viileni samalla. Linnanpuistossa istuskeltiin katselemassa ohi kulkevia ihmisiä, kunnes päätin kahden jälkeen siirtyä kohti lentokenttää. Selma oli tässä vaiheessa niin väsynyt, että nukkui vaan kassissaan koko kävely- ja junamatkan lentokentälle. 

Lentokentältä löysin saapuvien kerroksesta pienen ruohoalueen, jossa pentu teki kaiken sättäämisen jälkeen tarpeensa. Kävin myös syömässä odotellessa, sielläkin Selma veteli tyytyväisenä sikeitä pöydän alla. Lopulta check in avautui ja päästiin turvatarkastukseen. Turvatarkastuksesta hädin tuskin päästiin jatkamaan matkaa, kun kaikki halusivat silitellä söpöä pentua. :D 

Terminaalin puolella odoteltiin sitten myöhässä olevaa lentoa. Selma tarkkaili tyytyväisenä kassistaan ja kampesi välillä itsensä siliteltäväksi. Lento meni hyvin, mutta myöhästyttiin jatkoyhteydestä 4min, joten koira sai kaikessa rauhassa tehdä tarpeensa, syödä iltaruuan ja oikoa jalkojaan Hki-Vantaan pihalla. 

Tämä kulunut viikko ollaan tutustuttu toisiimme, ja pääsipä Selma myös sakuleirille ihastuttamaan ihmisiä. Sen on myös ollut yksinolot ja yöt muiden pentujen kanssa samassa aitauksessa. 

Seuraavaksi kuvakimara, tuorein ensin ja vanhin vikana.

Torstaiaamuyöllä oli utuinen tunnelma Paimiossa

Selma lentokentän ulkoilualueella. 

Väsy iski, kun odottelimme lentoa.

Garibaldin asema Milanossa

Ratikkaraiteita

Rakastan vanhoja taloja!

Lammessa oli vanhan näköinen sorsa sekä jotain kaloja. :D


Sempionen puisto

Castello Sforzesco

Linnan edessä ollut suihkulähde toi Selmalle viilennysmahdollisuuden.

Castello Sforzescon pääportti

Olikohan tämä joku pääkatu? Yli puolet siitä oli remontissa.

Aamu aloitettiin ratikkamatkalla - jossa oli KUUMA!

Illan hämärtyessä.

Triuggion asemalla ehti nautiskella luun


Isäntä tarjosi mojiton. 

Triuggion asema

Garibaldin asemalla odottelin lähijunaa Triuggioon

Duomo di Milano piti totta kai käydä katsomassa!

Tämä kauppakeskus oli täynnä ihmisiä ja eksyin sinne vahingossa.


Kauppakeskus ulkoa. Enemmän viehätti tuo Mäkki-mainos

Porta Garibaldi

Alpit näkyivät laskeutuessa!