Käytiin eilen hakemassa pienimies ja hänen muuttokuormansa Raisiosta ensin Lohjalle ja tänään tultiin kotiin. :) Suurin huolenaiheeni oli Sällin reagointi pentuu, ajattelin Minin sulattavan tulokkaan helposti. Ja pöh, ihan toisin päin meni. Sällistä Hugo oli kiva (Hugosta Sälli oli maailman makein.. :)) ja Minin ensireaktio oli "mikä vttu toi on ja mitä se täällä tekee?"
Nyt illalla on molemmat aika lailla asettuneet kohtaloonsa mutta varmuuden vuoksi taidan pitää alkuun ne eri huoneissa meidän poissaollessa.
Hugo on niiin kiltti! Alkuvierastelun jälkeen se löysi nopeasti oman paikkansa ja haastoi Sälliä leikkiin. Aina välillä se meni oma-aloitteisesti omaan petiin tai jonkun jalkoihin nukkumaan. Ruoka maistui hyvin, uskalsi käydä Sällinkin kupilta kähveltämässä vähän riisiä. ;) Ensimmäinen yö sujui hienosti, Hugo nukkui oikeastaan koko 8h tyynylläni.. Kertaakaan se ei tehnyt tarpeitaan sisälle! Automatkailu sujui aluksi minun sylissäni tai vieressä, mutta koska Johanna jäi Kotkaan ja minun piti yksin ajaa Lappeenrantaan, joutui Hugo häkkiin. Ensimmäiset kymmenen minuuttia korvani vuosivat verta sen kiljumisen takia mutta loppumatkan (n. tunti) se nukkui ihan tyytyväisenä.
Täällä kotona Mini jäykisteli ja kurrasi jokaiselle lähestymisyritykselle. Se taisi olla hiukan mustasukkainen. Kyllä ne parin tunnin päästä jo pääsivät yhteisymmärrykseen ja leikkivätkin hyvin vauhdikkaasti. :) Vielä ei samalle pedille mahduta, mutta eiköhän tuo neitikin niin fiksu ole, että hyväksyy Hugon osaksi meidän perhettä.
Kyllä ne on ihania! <3
Kiitos Elinalle ja Markolle että sain tämän kultakimpaleen meille. :) Hugo on oikea unelmien täyttymys.
Minin kanssa harjoitellaan ensi viikonlopun agilityn hallintatestiä varten. :) Yhä odotellaan, missä vaiheessa se viitsii juoksunsa aloittaa..
