Kuulumisia

 Pitkästä aikaa kuulumisia. Päätin eilen illalla extempore lähteä Lohjalle, joten aamulla koirat autoon ja seiskatien kautta yhtä remontissa olevalle ykköstielle. Odotan innolla vuotta 2015 kun tietyöt seiskatiellä valmistuvat.. :) Tämän extempore-reissun johdosta jäi tosin veret Kotkaan ja sen myötä ensimmäiset jäljenteot siirtyvät taas parilla viikolla eteenpäin.

Ollaan kyllä kotiuduttu hyvin Kotkaan. Muutaman kerran ollaan käyty Pimun ja Doran kanssa lenkillä ja ihan sulassa sovussa tämä nelikko talsii.

Mini vietti viikon verran muualla hoidossa, sillä tarvitsin aikalisän näiden yhteiselon kanssa. Meillähän on ollut pitkin vuotta ongelmana tavaroiden tuhoaminen sekä jonkinasteinen eroahdistus. Joulun jälkeen Hugo aloitti lisäksi remmirähjäyksen. Kahden apinan kanssa elo ei enää tuntunut miellyttävältä vaihtoehdolta ja Hugo tarvitsi ihan perusasioiden kertausta. Mini siis lähti viikoksi pois pyörimästä ja provosoimasta. Se palasikin suunniteltua aikaisemmin takaisin, joten piti keksiä hätäratkaisu. Nykyään kaksikko viettää työpäivät erillään ja lisäksi Hugo on aitauksessa jottei materiaalivahinkoja enää synny. Tämä on osoittautunut erittäin hyväksi ratkaisuksi; nyt ollaan edetty jo siihen asti että Audacityssä ei kuulu minuutin jälkeen kuin normaalia liikehdintää!

Viime viikolla käytiin koirapuistossa, johon pamahti myös kääpiömäyräkoirauros omistajineen. Kaikeksi ilokseni Hugo kävi tutkimassa kaverin ja sen jälkeen jo kutsui leikkiin!! Työvoitto! :) :) Tänään täällä Lohjalla Hugo ja Sälli päätyivät vahingossa samaan tilaan sisällä. Olin jo valmis repimään hiukset päästäni tämän vahingon vuoksi, mutta nepäs yllätti kaikki ja pysyttelivät sopivan etäisyyden päässä toisistaan. Myös ulkona koirat pärjäsivät keskenään, valvonnan alla tietenkin. Joka tapauksessa urokset viettävät aikaansa eri kerroksissa ja ulkoilevat omilla vuoroillaan. En halua leikkiä tulella ja päätyä alkutilanteeseen.

Alla tyylikkäitä (or not) kuvia tältä päivältä, kameraksi lainasin isän Nikonia. Jota en todellakaan osaa käyttää. :)

Myös Minin pennut on tehneet merkittäviä asioita!

Jekusta, Wildfay's Captain K - työnimeltään Pikku-Koo - tuli Valtion virkamies, eli poliisikoira huume- ja rahapuolelle. :) Täällä vielä Iltalehden juttu Jekusta. Mieletöntä!

Hugo, Pikkuroosan Mini Master, kävi Lappeenrannan pääsiäisnäyttelyissä pentuluokassa. Hyvällä arvostelulla toinen sija.

Saga, Pikkuroosan Mini's Summer Dream, oli tänään Pellon ryhmänäyttelyissä ensimmäistä kertaa junnuluokassa. Tuloksena ROP ja sert tasan 9 kuukauden iässä! Isot onnittelut koko porukalle täältä etelästä!!

Valtakunnassa kaikki hyvin

Viikko sitten muutettiin viimeisetkin kamat Kotkaan. Koirat ovat sopeutuneet uuteen asuntoon ihan ok. En erityisesti arvosta meidän "joka päivä on bileet!!1"-naapuria, sillä trafikki tupakkatuuletusparvekkeelle on jatkuvaa ja koirat ilmoittavat jokaisesta ravaajasta ja mölyapinasta erikseen.. Olen suunnitellut ottavani taas käyttöön vesisuihkepullon, jos sillä saisi tuota turhaa mölyämistä pois. Sitä en vielä tiedä, kumpiin sitä käytän. :)


Blogi toimii hiljaiselolla x-ajan, koska toistaiseksi surffailumahdollisuuteni on puhelimen netin varassa. Katsotaan missä välissä saadaan ihan oikea laajakaista tänne. *Nimimerkillä ikävä opiskelija-asuntojen ilmaista pyykkitupaa ja kaikkia kiinteitä kuluja vuokraan sisällytettynä*

Viime lauantaina lähdettiin siskon ja koirien kanssa käymään jäällä. :) Alla muutamia kuvia.

 

 

 

 

 

Yksi vuotias.

Oppimaan innokas <3

Hugo 5 pv (Kuva M. Tuliniemi, lainattu)

Tasan vuosi sitten Raisiossa näki päivän valon pieni mustakorvainen ja -täpläinen pikkupoika. Siitä pari päivää myöhemmin sain kerrassaan upean uutisen; tämä pikkumies muuttaisi luovutusikäisenä meille. :) Sen jälkeen olikin kutkuttavat pari viikkoa, ennen kuin vihdoin pääsiäisenä pääsin sitä ensi kerran tervehtimään - ja rakastumaan. Vappuna käytiin hakemassa Herra Huu kotiin. :)

Hugo on tuonut vuoden aikana paljon iloa meidän elämään. Erityisesti Minille!Tämä kaksikko on varsinainen Brain & Brainiac, Majakka ja Perävaunu jne.. Siellä missä on toinen, sieltä löytyy varmasti toinenkin. Ikävä kyllä tämän saa huomata aina välillä kotiin tullessakin... :P

Pienestä yksinäisestä lapsesta on kasvanut hieno nuori koira, joka on näppärän kokoinen (~35cm / 7,5kg) ja varsin mallikkaan näköinenkin. Dumbo-kokoiset korvatkin asettuvat nykyään kauniisti. :) Ensimmäisenä vuotena Hugo taisi kasvaa pelkkää jalkaa, joten seuraavaksi odotellaan lihaksistoa.

Hugon kivespuutos on tietenkin harmittava takaisku, mutta onneksi minulla on terve ja hyväluonteinen koira, jonka moottori riittää varmasti ihan mihin tahansa! Hienon koiran lisäksi sain ihan uusia ystäviä Turun suunnalta. Myös he tuovat paljon iloa meidän elämäämme. :)

Vappuna 2012, ensimmäinen päivä meillä

Loma!

Viikonloppu kului Lohjalla, Siuntiossa ja pitkästä aikaa myös käväistiin neljän tunnin "pikavisiitillä" Raisiossa. :) Oli ihana huomata kuinka Lego ja Solo hyväksyvät edelleen Huun joukkoonsa. Hugostakin oli kiva juosta pitkästä aikaa nopeamman kaverin kanssa.

Innostuttiin mummon mailla vähän metsälenkkeilystä ja kiivettiin läheisen kallion päälle. Lunta oli reisiin asti, mutta onneksi hankikanto oli jo paikoitellen koiran kestävä. Hiki siinä tarpoessa tuli itse kullekin! Hugo oli ihan fiiliksissä kun on tilaa juoksennella, Mini olisi mielummin kulkenut sylissä.

Muuten meillä on vietetty hiihtolomaa ja nautittu ulkoilusta. Ja "pakattu"..

Unelmia ja toimistohommia

Voi ällötys!!!

Uusi kaupunki ja uudet kuviot! Maaliskuusta lähtien meidän lauma ilostuttaa Kotkan sydämessä. :)  Kävin perjantaina allekirjoittamassa paperit sekä työharjoittelupaikkaan että uuteen vuokra-asuntoon. Koirat olivat asiaankuuluvasti tutustumassa tulevaan kotiimme. :)  Työharjoittelupaikka löytyi karhulalaisesta firmasta. Odotan innolla tulevaa! Kotka on varsinkin kesäisin kaunis kaupunki ja siellä tuntuu olevan mukavan aktiivinen koiraharrastus. Lähin koirapuistokin löytyy vajaan kilometrin päästä eikä koirien uimarannalle ole kahta kilometriä pidempi matka! Tämän kirjoituksen kuvat on Kotkasta aiemmilta vierailukerroilta.. :)

Unelmat taas.. Niitähän on aina ja jostain syystä tässä blogissa keskitytään vain koiramaisiin haaveisiin. Oma "kotilaumani" ei tule kasvamaan, haluan nyt keskittyä näihin kahteen ja saada niille tuloksia ja tarpeeksi tekemistä. Minusta on käsittämätöntä että muut yksinasuvat pystyvät harrastamaan usean (yli 2) koiran kanssa ja sovittamaan vielä työt ja koulun siihen samaan yhtälöön. En vain kykene! Minä tosin koen tärkeänä viettää vapaa-aikaa ilman koiriakin. Totta kai nämä kulkevat mukana lähestulkoon kaikkialla, mutta esimerkiksi ulkomaan matkat haluan hoitaa toistaiseksi ilman niitä. Toki jos joskus se näyttelytasoinen elukka tähän talouteen rantautuu, lähdetään sen kanssa valloittamaan koko Eurooppa. :D

Anyway, jos hommat natsaa loppuvuodenkin osalta, olen suunnitellut tuovani ulkomailta nartun. Sen, mistä maasta ja millaisen, jää nähtäväksi. Haaveissa olisi kuitenkin saada jenkkisukuinen ja sopivan pieni. Onhan minulla pari all time favorite-urosta jo katsottuna, mutta niiden pennut tuntuvat olevan kiven takana! Enkä yhtään ihmettele. :D
 

Mikään kiire minulla ei kasvatustoiminnan aloittamisen suhteen ole. Tässä on vielä paljon opittavaa ja pohdiskeltavaa ennen ensimmäistä omaa pentuetta. Toisaalta opin parhaiten tekemällä. On vaikea perehtyä pentujuttuihin etukäteen koska harva kasvattaja haluaa yhtään ylimääräistä häärijää esimerkiksi astutus- tai synnytystilanteeseen. En minäkään haluaisi. ;) Sijoituskodin etsiminen tulee varmasti olemaan haasteellista, sillä tiedostan olevani erikoinen ihminen ja mielipiteeni eivät natsaa yhteen kovinkaan monen ihmisen kanssa. :)  No, katsellaan!

Koirilla on muuten oma Instagram-tili! Sinne on tarkoitus päivittää satunnaisia otoksia hauskoista hetkistä. :) Linkki löytyy myös sivun ylälaidasta.

Oho, koirallani on kaula!

Molemmat koirat on päässeet talven aikana vähän kasvattamaan talviturkkia. Siitä huolimatta kumpikin palelee ilman takkia. Hugolla on kaiken lisäksi ihan mahdottomat loppatassut ja sen tassuista saa koko ajan olla kaivamassa kovettunutta lunta pois. En ole ikinä edes ajatellut että koiran anturoihin voi mennä lunta niin paljon.

Tänään kyllästyin katsomaan Turilashugoa. Se inhoaa nyppimistä ja minä en millään jaksaisi tapella asiasta sen kanssa. Pikkuhiljaa sen kanssa ollaan päästy eteenpäin tämän asian kanssa ja nyt saan nypittyä jo melkein koko koiran ilman dramaattisia kiljahduksia ja rimpuiluja. Inhoan käyttää trimmipöytää kun pelkään että nuo tippuvat siitä. Olen kuullut ihan tarpeeksi kauhutarinoita pöydällä panikoivista koirista.. Nää molemmat menee hännät heiluen pöydälle kun tietävät että siellä saa aina ekstraherkkua. :D

Minillä ei taaskaan ole pohjavillaa. En ymmärrä mihin se katoaa! Sen karva on kyllä muutenkin kuin hiekkapaperia. 

Jos Minin ongelma on kummallinen karva, niin Hugolla on kynnet. Leikkaan niitä 2x viikossa, ja silti ne tuntuu olevan koko ajan liian pitkät. Ydin on tosi lähellä kärkeä, enkä mustista kynsistä tietenkään uskalla ottaa samalla tavalla kuin parista valkoisesta kynnestä. Minin kynnet kasvavat paljon hitaammin, niille riittää 2-3 kertaa kuukaudessa. Sälli on tässäkin ihan omaa luokkaansa - sen kynnet tarvitsevat leikkausta pari kertaa vuodessa. Ja arvatkaa, kellä ne vaaleat kynnet nimenomaan ovat....

Hugolla on todistettavasti kaula! :D Poistin taidokkaasti taustalta häiritsevän vaatenaulakon..

Ja silmätkin löytyy! Vielä pitäisi saada parranrippeet nypittyä.

 Alla vielä kuvia aamu-ulkoilulta

Tämä vuosi tuo tullessaan enemmän muuttujia kuin aiemmat vuodet. Meillä on kevään aikana edessä muutto uusiin maisemiin ja tämä jos joku saa allekirjoittaneen hihkumaan innosta! Sen lisäksi olen tehnyt koirien pään menoksi muutamia suunnitelmia. :) Ajattelin viedä 1,5 vuoden tauon jälkeen Minin Iitin ryhmänäyttelyyn sekä myöhemmin kesällä kenties Kotkaankin. Tämän lisäksi päästään toivottavasti vihdoin aloittamaan säännölliset kettutreenit molempien kanssa. Minin kanssa tavoitteena on myöhemmin tänä vuonna päästä myös kokeisiin asti sekä MEJÄssä että keinoluolien puolella. Hugohan ei voi kivesvikaisuuden vuoksi kilpailla kuin AVO-tasolla jäljestyksessä, LUT-kokeisiin ei valitettavasti ole asiaa. Siitä huolimatta käydään mielenkiinnosta katsomassa mitä herra ketusta tuumaa. :)

Alla vielä muutama kuva viime vuodelta.