Darra 6,5kk

Darran 6 kuukautis-päivä oli ja meni jo 2 viikkoa sitten, mutta ei ehditty näitä kuvia ottamaan valoisalla ennen tätä viikonloppua.
Siistin siltä pahimmat irtohapsukarvat kaulasta, mahasta, kintereistä ja hännästä pois. Teki mieli nyppiä koko turkki alas, mutta tällä karvan kasvulla se olisi ihan kalju koko talven. Täytyy siis malttaa pitää sormet kurissa. :)

Edellisviikonloppuna käytiin molempina päivinä metsällä. Omat koirat jäivät ilman saalista, vaikka Kerttu tekikin hyvää jälkeä lauantaina. Reilu kolme tuntia se jaksoi puuhastella, juosta perässä ja kaivella riistan tulppia auki jäljestäen sen päätypesään, mutta lopulta keskeneräinen kunto koitui koiran tappioksi ja saalis merkattiin toiselle koiralle. 

Sunnuntain kallion alla mäyrä oli 10m päässä saavuttamattomissa, joten jätettiin se kasvamaan ;) kun Kerttu tuli kyselemään pihalle että mitäs tehdään.

Viime viikolla Kerttu kävi kahdesti akupunktiossa ja nyt odotellaan mielenkiinnolla että miten se vaikuttaa koiran lihaskunnon kehitykseen. Kovin jumissa se oli oikeasta lavasta, mutta varsinkin jälkimmäisellä hoitokerralla vastasi nopeasti hoitoihin! Vielä on yksi hoitokerta tässä kuussa, sen jälkeen siirrytään todennäköisesti normaaleihin hierontoihin. Tarkoitus on ostaa myös TENS-laite kotiin, muistelen käyttäneeni sitä aiemmin Minille hyvällä menestyksellä. 

Ulkoilua

Meillä on iso, metsäinen koirapuisto ihan vieressä, mutta selvästi koirat kaipaavat myös metsälenkkejä jossa ihmisetkin liikkuvat. Kävimme tässä yhtenä päivänä ajelemassa ja kokeilemassa Paraisten Portin seisovan pöydän. Suosittelen lämpimästi, oli hyvää ja täyttävää 15€:n hinnalla! Koirat nukkuivat autossa tyytyväisenä juoksentelun jäljiltä.

Darra on jo viiden kuukauden ikäinen. Se on kyllä niin mainio pentu luonteeltaan, reipas ja aina hyväntuulinen. Ja sosiaalinen, toivottavasti myös jatkossa. :) Hampaat on jo lähes vaihtuneet ja purenta näyttää tässä vaiheessa hyvältä. Meidän piti mennä sunnuntaina ensimmäiseen pentunäyttelyyn, mutta tällä hetkellä koiran kasvuvaihe on sellainen että jätetään suosiolla väliin ja lähdetään aikuisten kanssa metsälle. Uusi yritys sitten Messarin pentunäyttelyssä joulukuussa, Daa on ilmoitettu molemmille päiville. :)

Haapsalussa

Lähdettiin äitini kanssa käymään Virossa Haapsalun kaikkien rotujen näyttelyssä. Näyttelyissä piipahdettiin ilman suurempaa gloriaa, mutta nähtävyyksiä koluttiin sitäkin enemmän.

Perjantain aamulaivalta suunnattiin kohti Jägalan vesiputousta (n. 30min Tallinnasta Narvan suuntaan), Linnamäen vesivoimala sekä Raasikun lankakauppaa. Vesiputous oli melko kuivassa jamassa tällä hetkellä, mutta uskoisin että keväällä se on upea! Ainakin ympäristö liuskekivineen on kaunis. Linnamäen vesivoimala käveltiin läpi ja sateen yltyessä siirryttiin kohti Raasikua ja äidin toivekohdetta. Mitään en käsitöistä ymmärrä, mutta halpaa oli. :D

Raasikusta matka jatkui kohti länsirannikkoa Haapsalua. Yksi kunnon vesikuuro saatin matkalla, mutta muuten ajomatka hyväkuntoisilla teillä sujui nopeasti ja mukavasti. Olimme vuokranneet paritalon puolikkaan hieman Haapsalun ulkopuolelta. Edullinen hinta, rauhallinen sijainti ja siisti asunto metsänlaidalla, 500m:n päässä rannasta ilahduttivat.

Lauantaiaamu valkeni kovan sateen rummuttaessa kattoa ja pihamaata. Kertun ulkoilu oli nopeasti suoritettu ja arvottiin että viitsiikö sitä lähteä kehään kastumaan. Jälkikäteen voisi sanoa että harmi kun käytiin, mutta eipä sentään enää silloin satanut. :D Kroatialainen Pehar ei saanut minulta kiitosta, hän käsitteli koirat todella nopeasti ja näytti vähän siltä että parsonit olivat se pakollinen paha. Edeltäviä rotuja sentään arvosteltiin, parsonit käskettiin vauhdilla pöydälle, summittainen vilkaisu ja kerran kehän ympäri. Kerttu sai EH:n, enkä voi kyllä yhtyä sanalliseen arvosteluunkaan. Hän piti vahvuuksina niitä mitkä Kertulla ei todellakaan ole hyviä, ja sakotti niistä mistä se on yleensä saanut kiitosta.
tähän tulee myöhemmin arvostelu.

Kehän jälkeen lähdettiin etsimään ruotsalaista museota ja ruokapaikkaa. Haapsalun keskustassa oli joku vanhojen autojen paraati ja sen myötä tien vierustat aivan tukossa. Siirryttiin siis ulkopuolelle. Museo oli kiinni, mutta ruokapaikaksi valikoitunut Laine Span Blue Holm sentään pyyhki harmistuksen pois. :D Aivan loistava hinta-laatusuhde, sekä kuha, keitot että pasta oli herkullista.

Pienen päivälevon jälkeen lähdettiin katsomaan Kiltsin autiota lentokenttää sekä Ungrun rauniokartanoa. Harharetken kautta päädyttiinkin ensin Rohukylän satamaan ja todettiin että ensi kerralla lähdetään päiväksi Hiidenmaalle. Ylläoleva kuva on Ungrun kartanolta (os Ungru lossi varemed, 90430 Lääne maakond). Vaikuttava ja kaunis rakennus! Kartanon takana aukeni Neuvostoliiton aikainen lentokenttä. Sade yltyi tässä vaiheessa joten siirryimme keskustaan kävelemään must see-kohteet. Kerttu oli tässä vaiheessa kuin.. no, uitettu koira ja se vaipuikin tyytyväisenä lämpimiin peittoihin nukkumaan. :D 

Sunnuntai valkeni hieman parempana. Kävimme kävelemässä aamulla rannalla ja sitten kohti näyttelypaikkaa. Kerttu esiintyi hyvin ja pidin tämän päivän tuomaristakin enemmän. Romanialainen Marian Draganescu käsitteli koiria asiallisesti ja asetteli nitä pöydällä itsekin parempaan asentoon. Kertulle tänään sileä ERI ja ihan oikeat virheet tuomari bongasi. 

Näyttelyn jälkeen lähdettiin kohti Tallinnaa, sillä oli oletuksena että maraton sotkee liikenteen aivan täysin. Pysähdyttiin syömään sekä jaloittelemaan Laitsen linnaan. Tallinnan keskusta olikin katastrofi ja saatiin kiertää koko hemmetin kylä jotta päästiin A-terminaaliin. Matkassa menikin kahden tunnin sijaan 3,5h!! 

Koska tältä reissulta ei saatu haluamaamme (eli niitä kahta puuttuvaa sertiä), lähdetään todennäköisesti ensi keväänä uudestaan reissuun. Silloin Darrakin pääsee jo kilpailemaan junnuserteistä. :)

Tulevana viikonloppuna minä ja Keke pakataan viimeiset kamat, sanotaan pk-seudulle heippa ja siirrytään Turun vaikutusalueelle. Loppu vuosi menee todennäköisesti pääasiassa metsällä sekä muutamassa Darran pentunäyttelyssä. Ollaan haettu Kertun kanssa myös agilityn alkeiskurssille. :)

Uusi koti

Meidät löytää tätä nykyä Paraisilta. :) Koirat kotiutuivat yllättävän hyvin uuteen kotiin ja ehdimmekin viikonlopun aikana pyörähtämään sekä metsällä että rannalla juoksuttamassa koirat.

Darrakin on ehtinyt jo 4 kuukauden ikään. Tuntuu että se on pelkkää jalkaa ja korvaa. :) Kivan tottelevainen ja miellyttämisen haluinen pentu se on ja pitää kyllä muun lauman valppaana.

Kerttu toipuu

Tässä video eiliseltä, koirat kävivät pulahtamassa iltalenkin jälkeen lammessa. :) Kerttukin on toipunut viikossa lähes entiselleen, vaikka siltä on taas lähtenyt kaikki vaivalla kerätty rasva rungosta.. Noh, läskiä saa aina helpommin lisää kuin pois. :)

A post shared by Jaana (@ajaanan) on Aug 13, 2017 at 10:32am PDT

Kuin elämä heittää kuperkeikkaa

Tässä suoraan Facebookista kopioituna meidän torstai-ilta ja perjantaipäivä: 

Kerttu tosiaan eilen iltalenkillä meni muutaman kerran sammakkoasentoon, ja kannoin sen toisen kerran jälkeen kotiin. Alkulenkki meni ihan normaaliin tapaan eikä koirassa ollu muutenkaan mitään kummallista. Kotona tsekkasin kuumeen (39,5 astetta) ja ikenet (haaleat). Soitin ell joka ei olis millään ottanu vastaan. Kuulemma nestehukka. Veriarvot normaalit ja illalla ennen nukkumaanmenoa riehui Jofan kanssa ihan hulluna. Söikin normaalisti. Kukaan muu taloudessa ei huomannut koirassa mitään outoa.

Aamuyöllä Kerttu yritti hypätä sänkyyn muttei päässyt, joten ajattelin että lattia on liukas ja nostin sen viereen nukkumaan. Aamulla se ei kuitenkaan enää kävellyt vaan ryömi ulkona terassin alle tärisemään. Taas soitto päivystävälle joka piti sitä nestehukkana, epilepsiana, penikkatautina tai mahatautina ja käski mennä ei-akuuttiajalla lääkäriin vaikka iltapäivästä. Ajoin 7.30 suoraan Lohjan Evidensiaan jossa ilmoittivat että hoitavat vain ajanvarauksella ja tää päivä on täynnä muutenkin, menkää muualle. Virkkalan omaeläinklinikasta saatiin sitten nestettä sekä varmistusta sille että nyt on tosi kyseessä. Tässä vaiheessa Kerttu ei enää pysynyt tolpilla enää ollenkaan eikä reagoinu sen enempään polvivasaraan kuin uhkaukseen pään alueella. Se kuitenkin edelleen heilutteli häntäänsä ja piti päätään ylhäällä ympäristöä seuraten ja kuumekin oli laskenut normaalilämpöön. Saatiin lähete Viikkiin, mutta onneksi Aistista vastasivat lopulta puhelimeen ja ottivat meidät heti vastaan kun sinne ehdin. Virkkalassa oli aivan ihana eläintenhoitaja ja eläinlääkäri, ja jos vain meidän koti olisi täällä Lohjalla vakkaristi, siirtäisin kaikki meidän eläinlääkäriasiat sinne. :)

Kerttu käytiin Aistissa sentti sentiltä läpi ja siltä otettiin seuraavat testit:
Yleiskliininen tutkimus: normaali
Ortopedinen tutkimus: normaali
Neurologinen tutkimus: selvästi alentuneet kaikki asentotuntoreaktiot, alentuneet kaikki spinaalirefleksit ja molemmat palpebraalirefleksit, myös uhkausvaste alentunut (kasvohermoheikkous). Neuroanatominen lokalisaatio: ääreishermosto
Verinäytetutkimus: normaali biokemia ja hematologia, negatiiviset punkkivälitteiset sairaudet, myasthenia gravis-testi tulossa
Natiiviröntgen: normaali
Ultraäänitutkimus vatsaontelo: normaali
Lihassähkötutkimus: ei huomattu poikkeavaa

Epäilty diagnosi on tällä hetkellä polyradikuloneuriitti, eli autoimmuunitulehdus koiran hermojuurissa ja hermoissa. Tai sitten punkkihalvaus, myasthenia gravis, muu sairaus.
Ei epileptisiä oireita, eikä epäillä epilepsiaa.

Tämä siis ei ole perinnöllinen autoimmuunisairaus, vaan tulehdus on voinut saada alkunsa mistä tahansa, todennäköisesti haavaan menneestä bakteerista. Lääkitystä tähän ei ole, vaan Kerttu sai eläinlääkärissä yhden annoksen kortisonia ja muuten se on parannellut itseään ihan oman kehon antimilla. 

En ole varmaan eläessäni ollut niin peloissani kuin perjantaina. Monet itkut tuli itkettyä ja pelättyä pahinta. Neurologin varovaisessa arviossa koira olisi istuma-asennossa ehkä alkuviikosta, mutta meidän maanantai on näyttänyt tältä:

Henkilön Jaana (@ajaanan) jakama julkaisu 7. 08ta 2017 klo 7.12 PDT

Henkilön Jaana (@ajaanan) jakama julkaisu 7. 08ta 2017 klo 7.11 PDT

Kerttu on siis toistaiseksi parantunut ennätysvauhtia, mutta takapakkia toki voi tulla. En olisi perjantaina uskonut että täysin liikuntakyvytön fletkumato istuu jo samana iltana kömpelösti takapuolellaan, nousee lauantaiaamuna ensimmäisen kerran jaloilleen ja käy iltapäivällä ensimmäisen lyhyen kakkalenkin hihnassa.

Tässä lauantaiaamun ensimmäinen seisomishetki:

Edelleen meidän "lenkit" ovat hyvin lyhyitä (koira kävelee 50-100m), Kerttu matkustaa sylissä kunnes ilmaisee että pitäisi päästä tarpeilleen. Sitten taas syliin ja kotiin nukkumaan. Lihaksethan sillä tulee katoamaan kokonaan tässä toipumisjaksolla, mutta pääasia että koira on hengissä ja jaksaa taistella! En uskoisi että elohiiri malttaa nukkua, mutta niinpä se vain vetelee 22-23 tuntia vuorokaudessa sikeitä ja muunkin ajan pääasiassa lepäilee pehmeällä patjalla.

Meidän loppuvuosi menee todellakin aivan eri merkeissä kuin ajattelin. Kertulle oli varattu kolme vesiriistakoetta tälle kuukaudelle, sekä neljät näyttelyt lähikuukausiin. Näillä näkymin meillä jää kuitenkin kaikki erkkarista lähtien pois. Otetaan ihan rauhaksiin, parannellaan fyssarin avulla ja muutetaan koti Paraisille. :)

Viikonlopun puuhasteluita

Lauantaina ajeltiin ensin Sauvoon kuvaamaan pari patterdalenterrieriä ja sileä kettari sekä juttelemaan ystävien kanssa. Darra sai painia Doris-kettarin kanssa ennen kuin jatkettiin Tammisaareen katsomaan Alfin ja Gwenin pentuja. Siellä vierähtikin loppuilta, mitä nyt pysähdyttiin Lohjalla hakemaan Kertun ja Jofan edellispäivänä unohtuneet hihnat..  Samalla koirat pääsivät oikomaan koipiaan vanhempieni pihalle. Mini ei oikein ilahtunut yllättävästä saapumiserästä, eikä Emmiäkään oikein kiinnostanut muiden seura. Jofa, Kerttu ja Darra sitä vastoin painoivat kaasu pohjassa tunnin verran pihalla.

Mini 8v, Darra 12vk, Kerttu 2v, Jofa 11kk, Emmi 9,5v

Sunnuntaina vuorossa oli Pori KV. Mukaan lähti tällä kertaa vain Kerttu, joka kilpaili ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa. Tulipahan käytyä ja arvostelukin oli erittäin asiantunteva... :D
"2 years. Good topline. Correct propotions. Good enough angulations & movement. Correct bite."

AVK2 ERI

Illalla otettiin vielä noutotreenit Kertun kanssa. Siinä yhteydessä onnistuin mälväämään nilkkani ympäri, joten tämän viikon kokeet ja näyttelyt on mun osalta peruttu ja Kerttu pääsee jo lauantaina metsälle miesten mukana. Harmittaa. :(