Kaikkea sitä taas onkin tapahtunut

Tänä vuonna on tapahtunut terveysrintamalla vaikka ja mitä, nyt koko vuoden kruunasi terveystulokset. Kerttu läpivalaistiin siis joulukuun puolessa välissä Ahmassa, samalla tsekattiin rutiinisti silmät ja sydän, molemmat terveitä. Oletin luuston olevan puhdas, se ei ole ontunut päivääkään elämässään.

Niin vain kennelliitto lausui Kertun oikean kyynärän ykköseksi, sillä on lievää nivelrikkoa siellä. Lonkat olivat B/B kuten äidilläänkin, ja selässä löytyi LTV4 / L6, eli 7. lannenikama on muodoltaan ristinikama.  Koiranettiä selatessa pystyi toteamaan että kyynäriä kuvataan parsoneilla hyvin vähän, eikä ne muutoksetkaan näytä harrastustuloksista päätellen koiria haittaavan. Onneksi Kerttukin on hyvin kevytluustoinen koira sekä erinomaisessa lihaskunnossa, joten luotan siihen että päästään tässä asiassa vähällä. LTV4 voi vaikuttaa arkeen, tai sitten ei. Koiran jalostuskäyttöön nämä tulokset tietenkin vaikuttaa.

Koska kyynär-, selkä- ja lonkkakuvauksia tehdään parsoneilla hyvin vähän, ei voi varauksetta sanoa että rotu on luustollisesti priimaa. Siksi on pennunostajankin vastuulla katsoa mistä koiransa ostaa ja mistä on valmis tinkimään. Kuvaamaton koira ei välttämättä ole yhtään sen terveempi kuin läpivalaistuksessa todettu pikkuvikainen. Paljon näkee ihmisiä jotka selittää olkiaan kohtauttamalla koiran jäykän liikunnan "se on ollut tuollainen aina / se on vanha / se leikki eilen paljon pallolla / sillä on vähän huonot kulmaukset takana." Minusta on huolestuttavaa että näyttelyissäkin näkee koiria, joiden liikkumista on tuskaisa katsoa. Parsonkehissäkin näkee paljon töpöttävää, lyhyttä askelta sekä erittäin huonoa ylälinjaa - ylälinja joko pettää liikkeessä tai askel ei työnnä läpi selän. Suosittelisin lämpimästi kaikkia koiran omistajia käyttämään koiransa edes pari kertaa ensi vuonna koulutetulla hierojalla.

Kerttu käy kuukauden välein akupunktiossa, ja aion jatkaa sitä myös tulevaisuudessa. Sen harrastukset ovat niin kuormittavia että on hyvä käydä aukaisemassa kroppa säännöllisesti. Taitava hieroja huomaa myös heti muutokset lihaksistossa ja pystymme puuttumaan asiaan nopeasti. Myös Jofa on tarkoitus käyttää kauden päätteeksi hoidettavana.

Muuten arki on pyörinyt lähinnä töiden ja metsästyksen ympärillä. Jouluaattona päästiin ekaa kertaa pitkiin aikoihin valoisalla ihan lenkille ja ulkoiluttamaan myös kameraa postauksen kuvien verran. :) Darra juoksi omalla vuorollaan ja parsonit rallitti kahdestaan. Kaikilla oli kivaa ja parin tunnin päätteeksi oli mukava vetäytyä joulunviettoon.

Metsällä koirat ovat tehneet melko tasaisia töitä. Jofa on oppinut työstämään kelvollisesti supikoiraa ja Kerttu on vähän sellainen "kaikki käy"-tyyppi. Eilen sille saatiin mukavat 5 supikoiraa kolmesta eri paikasta. Vielä pitäisi harjoitella kakkoshaku kuntoon, nyt siitä on vähän varkain tullut raadonpalvoja. :(

Hyvää joulua!

Näitä aurinkoisia viikonloppuja on kyllä ollut ikävä!
Lauantaiaamuna käytiin kävelemässä Kuusiston linnanraunioilla - ja olihan se samalla pakko ottaa pari kuvaa koiristakin. :) Darralla alkaa olla aikamoiset muskelit takaosassa! Tulevana viikonloppuna on tarkoitus osallistua sen kanssa näyttelykoulutukseen sillä Messarin pentunäyttely lähestyy hurjaa vauhtia eikä meidän harjoitteluilla voi juuri kehua.

Tilasin Black Friday-huumassa myös uuden kameran (Nikon D7200), vihdoin täällä päästään kaluston osalta kokonaan 2010-luvulle..! :D Toivottavasti noista valovoimaisista objektiiveistakin on enemmän iloa tehokkaamman rungon kanssa.

Sunnuntaina metsästettiin kotinurkilla parissa paikassa. Ensimmäisessä paikassa Kerttu oli aluksi aivan kummallinen, ei pysynyt alla ja haukuskeli huvikseen. Otettiin se jäähylle hetkeksi ja laitettiin toinen koira alle. Eipä sieltäkään sen fiksumpaa suoritusta saatu aikaiseksi joten Kerttu takaisin ja nyt se malttoi jo keskittyä. Monta tulppaa se kaivoi auki ja lopulta hyvien töiden jälkeen mäyrä pihalle. Koirat oli kyllä niin huonoja aamusta että tuli Emmiä ikävä..
Kivikossakin käytiin kääntymässä ja sieltä Kertulle yksi supikoira."Saaliskuvia" voi katsella Facebookista, mä en oikein niiden julkaisusta välitä - ja äkkiä ne täällä nettimaailmassa saadaan mukaan johonkin mustamaalauskampanjaankin.

Tällä viikolla ohjelmassa on torstaina akupunktio ja kahtena päivänä metsästystä. Toivotaan että kamerakin ehtii tulla niin päästään testailemaan sitäkin tosi toimissa!

Kerttu jakoi poseerausneuvoja Jofalle..

..ja Jofa toteutti niitä parhaansa mukaan

Darra 6,5kk

Darran 6 kuukautis-päivä oli ja meni jo 2 viikkoa sitten, mutta ei ehditty näitä kuvia ottamaan valoisalla ennen tätä viikonloppua.
Siistin siltä pahimmat irtohapsukarvat kaulasta, mahasta, kintereistä ja hännästä pois. Teki mieli nyppiä koko turkki alas, mutta tällä karvan kasvulla se olisi ihan kalju koko talven. Täytyy siis malttaa pitää sormet kurissa. :)

Edellisviikonloppuna käytiin molempina päivinä metsällä. Omat koirat jäivät ilman saalista, vaikka Kerttu tekikin hyvää jälkeä lauantaina. Reilu kolme tuntia se jaksoi puuhastella, juosta perässä ja kaivella riistan tulppia auki jäljestäen sen päätypesään, mutta lopulta keskeneräinen kunto koitui koiran tappioksi ja saalis merkattiin toiselle koiralle. 

Sunnuntain kallion alla mäyrä oli 10m päässä saavuttamattomissa, joten jätettiin se kasvamaan ;) kun Kerttu tuli kyselemään pihalle että mitäs tehdään.

Viime viikolla Kerttu kävi kahdesti akupunktiossa ja nyt odotellaan mielenkiinnolla että miten se vaikuttaa koiran lihaskunnon kehitykseen. Kovin jumissa se oli oikeasta lavasta, mutta varsinkin jälkimmäisellä hoitokerralla vastasi nopeasti hoitoihin! Vielä on yksi hoitokerta tässä kuussa, sen jälkeen siirrytään todennäköisesti normaaleihin hierontoihin. Tarkoitus on ostaa myös TENS-laite kotiin, muistelen käyttäneeni sitä aiemmin Minille hyvällä menestyksellä. 

Ulkoilua

Meillä on iso, metsäinen koirapuisto ihan vieressä, mutta selvästi koirat kaipaavat myös metsälenkkejä jossa ihmisetkin liikkuvat. Kävimme tässä yhtenä päivänä ajelemassa ja kokeilemassa Paraisten Portin seisovan pöydän. Suosittelen lämpimästi, oli hyvää ja täyttävää 15€:n hinnalla! Koirat nukkuivat autossa tyytyväisenä juoksentelun jäljiltä.

Darra on jo viiden kuukauden ikäinen. Se on kyllä niin mainio pentu luonteeltaan, reipas ja aina hyväntuulinen. Ja sosiaalinen, toivottavasti myös jatkossa. :) Hampaat on jo lähes vaihtuneet ja purenta näyttää tässä vaiheessa hyvältä. Meidän piti mennä sunnuntaina ensimmäiseen pentunäyttelyyn, mutta tällä hetkellä koiran kasvuvaihe on sellainen että jätetään suosiolla väliin ja lähdetään aikuisten kanssa metsälle. Uusi yritys sitten Messarin pentunäyttelyssä joulukuussa, Daa on ilmoitettu molemmille päiville. :)

Haapsalussa

Lähdettiin äitini kanssa käymään Virossa Haapsalun kaikkien rotujen näyttelyssä. Näyttelyissä piipahdettiin ilman suurempaa gloriaa, mutta nähtävyyksiä koluttiin sitäkin enemmän.

Perjantain aamulaivalta suunnattiin kohti Jägalan vesiputousta (n. 30min Tallinnasta Narvan suuntaan), Linnamäen vesivoimala sekä Raasikun lankakauppaa. Vesiputous oli melko kuivassa jamassa tällä hetkellä, mutta uskoisin että keväällä se on upea! Ainakin ympäristö liuskekivineen on kaunis. Linnamäen vesivoimala käveltiin läpi ja sateen yltyessä siirryttiin kohti Raasikua ja äidin toivekohdetta. Mitään en käsitöistä ymmärrä, mutta halpaa oli. :D

Raasikusta matka jatkui kohti länsirannikkoa Haapsalua. Yksi kunnon vesikuuro saatin matkalla, mutta muuten ajomatka hyväkuntoisilla teillä sujui nopeasti ja mukavasti. Olimme vuokranneet paritalon puolikkaan hieman Haapsalun ulkopuolelta. Edullinen hinta, rauhallinen sijainti ja siisti asunto metsänlaidalla, 500m:n päässä rannasta ilahduttivat.

Lauantaiaamu valkeni kovan sateen rummuttaessa kattoa ja pihamaata. Kertun ulkoilu oli nopeasti suoritettu ja arvottiin että viitsiikö sitä lähteä kehään kastumaan. Jälkikäteen voisi sanoa että harmi kun käytiin, mutta eipä sentään enää silloin satanut. :D Kroatialainen Pehar ei saanut minulta kiitosta, hän käsitteli koirat todella nopeasti ja näytti vähän siltä että parsonit olivat se pakollinen paha. Edeltäviä rotuja sentään arvosteltiin, parsonit käskettiin vauhdilla pöydälle, summittainen vilkaisu ja kerran kehän ympäri. Kerttu sai EH:n, enkä voi kyllä yhtyä sanalliseen arvosteluunkaan. Hän piti vahvuuksina niitä mitkä Kertulla ei todellakaan ole hyviä, ja sakotti niistä mistä se on yleensä saanut kiitosta.
tähän tulee myöhemmin arvostelu.

Kehän jälkeen lähdettiin etsimään ruotsalaista museota ja ruokapaikkaa. Haapsalun keskustassa oli joku vanhojen autojen paraati ja sen myötä tien vierustat aivan tukossa. Siirryttiin siis ulkopuolelle. Museo oli kiinni, mutta ruokapaikaksi valikoitunut Laine Span Blue Holm sentään pyyhki harmistuksen pois. :D Aivan loistava hinta-laatusuhde, sekä kuha, keitot että pasta oli herkullista.

Pienen päivälevon jälkeen lähdettiin katsomaan Kiltsin autiota lentokenttää sekä Ungrun rauniokartanoa. Harharetken kautta päädyttiinkin ensin Rohukylän satamaan ja todettiin että ensi kerralla lähdetään päiväksi Hiidenmaalle. Ylläoleva kuva on Ungrun kartanolta (os Ungru lossi varemed, 90430 Lääne maakond). Vaikuttava ja kaunis rakennus! Kartanon takana aukeni Neuvostoliiton aikainen lentokenttä. Sade yltyi tässä vaiheessa joten siirryimme keskustaan kävelemään must see-kohteet. Kerttu oli tässä vaiheessa kuin.. no, uitettu koira ja se vaipuikin tyytyväisenä lämpimiin peittoihin nukkumaan. :D 

Sunnuntai valkeni hieman parempana. Kävimme kävelemässä aamulla rannalla ja sitten kohti näyttelypaikkaa. Kerttu esiintyi hyvin ja pidin tämän päivän tuomaristakin enemmän. Romanialainen Marian Draganescu käsitteli koiria asiallisesti ja asetteli nitä pöydällä itsekin parempaan asentoon. Kertulle tänään sileä ERI ja ihan oikeat virheet tuomari bongasi. 

Näyttelyn jälkeen lähdettiin kohti Tallinnaa, sillä oli oletuksena että maraton sotkee liikenteen aivan täysin. Pysähdyttiin syömään sekä jaloittelemaan Laitsen linnaan. Tallinnan keskusta olikin katastrofi ja saatiin kiertää koko hemmetin kylä jotta päästiin A-terminaaliin. Matkassa menikin kahden tunnin sijaan 3,5h!! 

Koska tältä reissulta ei saatu haluamaamme (eli niitä kahta puuttuvaa sertiä), lähdetään todennäköisesti ensi keväänä uudestaan reissuun. Silloin Darrakin pääsee jo kilpailemaan junnuserteistä. :)

Tulevana viikonloppuna minä ja Keke pakataan viimeiset kamat, sanotaan pk-seudulle heippa ja siirrytään Turun vaikutusalueelle. Loppu vuosi menee todennäköisesti pääasiassa metsällä sekä muutamassa Darran pentunäyttelyssä. Ollaan haettu Kertun kanssa myös agilityn alkeiskurssille. :)

Uusi koti

Meidät löytää tätä nykyä Paraisilta. :) Koirat kotiutuivat yllättävän hyvin uuteen kotiin ja ehdimmekin viikonlopun aikana pyörähtämään sekä metsällä että rannalla juoksuttamassa koirat.

Darrakin on ehtinyt jo 4 kuukauden ikään. Tuntuu että se on pelkkää jalkaa ja korvaa. :) Kivan tottelevainen ja miellyttämisen haluinen pentu se on ja pitää kyllä muun lauman valppaana.