Minin jälkikasvu Erkkarissa

Minin edellisestä pentueesta oli Hyvinkäälle saapunut Saga (PR Mini's Summer Dream) ja Elsa (PR Mini Eden Rose). Molemmat olivat näytillä junnuluokassa, jossa oli 21 kilpakumppania. Saga sai ERInomaisen ja Elsan debyytoi Hyvän arvoisesti. Aivan ihania olivat molemmat! Eikä Elsankaan korvat ihan koko aikaa noin höröttäneet. :)

Pikkuroosan Mini Eden Rose

 

 

Pikkuroosan Mini's Summer Dream

Kyminlinnassa

Käytiin siskon ja koirien kanssa Kyminlinnan ympäristössä pyörimässä. Mini ja Huu löysi kerrassaan ihanan mutarannankin...
Kaikki kuvat on siskon käsialaa. :)

 

Hapsu-Huuuuko

"Herkkuja rinsessalle, kiitos!"

 

"Ja tässä näette harvinaiset valkoiset maasiat tonkimassa ruokaa itselleen..."

Pikkuneiti Metsänkeiju

Mini bongasi kesken poseerauksen oravan.

Kymijoen valtias otti vähän kierroksia kalastajista

Voihan huokaus

Miten sitä tuntuukin niin usein siltä, että vaikka kaikkensa yrittää tehdä oikein ja hyvin alusta asti, kaikki menee silti lopulta väärin ja huonosti? Oli kyseessä fyysiset tai henkiset asiat. Tänään taas molempien kanssa saatu painia ja miettiä missä meni pieleen.

Päivän ainoana hyvänä uutisena todettakoon, että Bimbon lonkat ovat (epävirallisesti tutkittuna) erinomaiset ja polviakaan "ei saa kyllä mitenkään päin edes ykköseksi, ihan priimat nollat ovat.".

Yritän saada skannattua röntgenkuvat tänne joku päivä.

Läpi meni

Etsijäkoiraliiton alkeiskurssi on näillä eväillä suoritettu läpi. Koira osaa, ohjaaja vaan ei. No, tämä ei varmaan yllättä enää ketään, oon saanut kuulla asiasta useammaltakin taholta. :)

Joka tapauksessa tällä "saavutuksella" päästään treenaamaan ringeissä ja ehkä jossain vaiheessa kohti jatkokurssiakin. Lisäksi annoin itselleni luvan ostaan Hugolle ihan uudet treenivaljaatkin. :)

Toivottavasti piakkoin päästään harjoittelemaan ihan toisenlaisenkin lajin parissa. Sen, mistä taisin mainita että "kaikkea muuta voidaan kokeilla, paitsi tätä". No, kun ei voida harrastaa sitä, mistä mä tykkään eniten, niin tehdään sitten kaikkea muuta ihan rennolla otteella vaan. :) Mun kilpailuvietti on niin olematon, epäonnistumisen pelko ja itsekritiikki niin valtava, ettei kyllä taideta päätyä kisakentille missään lajissa ikinä koskaan.

Terveeksi todettu

..on Hugo ainakin silmistä ja polvista. :) Viralliset tulokset ilmestyvät kuulemma viikossa koiranettiin.

Eilen käytiin jäljestyskurssin loppukokeessa ja vietettiinkin sit 2h pitkin ryteikköä kulkien. Hugoa ei todellakaan huvittanut etsiä toisia koiria, vaan se myyrästi, seurasi riistan jälkiä, kaivoi kuoppia ja söi ruohoa/keppejä.. Ai että mua ärsyttää tuo myyrästäminen ja ruohon syöminen! Kokeillaan koetta uudestaan joskus muulloin.

Alkeiskurssilla

Ensimmäinen kerta, la 23.8.:
- Hugo sai haisteltavaksi stabyhound-nartun pannan. Aloitti syömällä keppejä, otti jäljen ja lähti matkaan. jonkin matkan päästä uusi keppihetki, parin kiellon jälkeen uudestaan vauhdilla matkaan. Löysi maalin, ilmaisi sen kiertämällä hieman sivusta. :) Hugolla on kyllä selkeät ilmaisut, tykkään siitä!

Toinen kerta, ke 28.8:
- Hugon parina valkkariuros. Haisteltavana oli toisen koiran pohjavillaa. Teki ensimmäiset minuutit kaikkea muuta; kävi kakalla, haisteli sitä sun tätä ja söi keppejä. Syynä oli varmasti myös se, että koira oli kiihtyneessä tilassa (vaihteeksi) ja rauhoittuminen tunnetusti kestää näillä hermoilla hetken.  Lopulta malttoi lähteä jäljelle ja varsin sujuvasti tekikin sen loppuun. Hyvä ilmaisu n. 30m:n päässä.

Kolmas kerta, la 31.8:
- Hugo etsi snautserinartun. Haistoi ohimennen pannan ja lähti heti vauhdilla. Selvästi jo tietää mikä homman juju on. :) Tällä kertaa ihanan lisämausteen toivat hirvikärpäslaumat, löysin niitä itsestäni vielä sunnuntaina ja kuulemma Hugonkin turkista oli löytynyt vielä kolme.. Kulma meni ongelmitta, mutta sen jälkeen ilmeisesti unohtui taas mitä oltiin tekemässä. Muistutuksen jälkeen kivalla draivilla taas eteenpäin ja hieno ilmaisu loppuun. :)

Neljäs kerta, ke 4.9.:
- Parina snautseriuros. Tällä kertaa taisi olla vähän liikaa virtaa ja innokkuutta, koska jäljellä seikkailtiin varsin laajalla alueella ja taas vauhdilla. Kulmat merkattiin puoli huomaamattomasti ja taas puiden välistä pujotellen. Lopussa hyytyi ja jäi natustelemaan ruohoa.. Ilmaisu oli ensi kertaa melko epämääräinen, johtui varmasti lopun häsläyksestä. :) Tämän reissun saldo oli 10 hirvikärpästä! Hugo toimi maalikoirana russelille.

Minikin oli tällä kertaa mukana ja sai olla tuon snautseriuroksen maalikoirana. :) Ei se kyllä ihan ymmärtänyt jutun ideaa, söi mustikoita puskasta ja haukahti kun joku kehtasi tulla keskeyttämään herkkuaterian..

Viides kerta, la 7.9.:
Jälki vanhentui puoli tuntia ja sillä aikaa ehdittiin olla maalikoirana toiselle koirakolle. Meidän etsittävänä oli stabynarttu. Hugo aloitti ihan hyvin, mutta ensimmäisen kulman kohdilla pyöri hetken ympyrää ja lähti sitten määrätietoisesti kohti merenrantaa. Olin ihan varma että sen kiinnostus hommaan loppui siinä vaiheessa.. Niin se vaan hetken päästä lähti kulkemaan rannan suuntaisesti ja löysikin maalikoiran. :) Me siis oikaistiin varsin reippaasti, jälki kun kulki pitkin metsää. Hugo siis käytti mielummin ilmavainua ja pääsi helpommalla.  ;)

Kuudes kerta, pe 13.9.:
Loppukoe, jonka Hugo löi läskiksi heti alussa. :) Myyrästystä, riistan jälkien seuraamista ja keppien & ruohon syömistä käsittänyt kaksituntinen päättyi keskeytykseen. Oltiin vielä maalikoirana valkkariurokselle, joka teki homman jälleen kerran ihanan pedantisti. :)