maanantai 15. tammikuuta 2018

Vuosi 2017

Viime vuotta voisi kuvailla sanoilla yllätyksellinen, täynnä tekemistä ja iloisia onnistumisia. :)

Tammikuussa kävin useamman kerran seuraneitinä metsällä, Narvassa näyttelyissä sekä odotettiin innolla Kertun lapsia. Pablo Escobar ja Poison Ivy syntyivät kuun lopulla ja osoittivat olevansa heti alusta alkaen hyvin aktiivisia kavereita.

Helmikuussa pyörittiin varmaan edelleen viikonloput metsällä, Minikin kävi mun luona Vuosaaressa kylässä. :)  Jofa vietti viikon Helsingissä ja opetteli mm. matkustamaan metrolla ja sporalla. Sekä kävi tervehtimässä kettua Vihdissä. Hyvin meni putkeen ja haukkui vaikka ikää oli kuutisen kuukautta. :)

Maaliskuussa oli pentujen vieroitus ja Kertun kotiutuminen. Kyllä sitä odotettiinkin. <3 Kerttu oli hoikassa kunnossa, joten koko kevät käytettiin sen lihottamiseen.

Huhtikuussa juostiin paljon metsässä vapaana, sekä käytiin Kertun kanssa katsomassa kettua. Hyvin pärjäsi, joten uskalsin ilmoittaa sen kokeisiin toukokuulle.

Toukokuussa Kerttu kävikin kolmesti keinoluolakokeissa ja valioitui juuri ennen 2-vuotissynttäreitään. :) Jofa kävi hakemassa koeosallistumisiin oikeuttan H:n Rauman näyttelyistä, samassa paikassa Kerttu EH ja mukana ROP-kasvattajaryhmässä. Lisäksi kävimme Virossa metsästyskoirien erkkarissa, Kerttu VSP ja ensimmäinen SERT.

Kesäkuussa kokeiltiin uutta vesiriistakokeiden merkeissä. Seuraavat kokeet sitten treenauksen jälkeen ensi kesänä. Lisäksi käytiin katsomassa tulevaa perheenjäsentä, joka haettiinkin juhannuksena kotiin.

Darra solahti sekalaiseen seurakuntaan sujuvasti, varmasti kahdella yli-innokkaalla leikkitädillä oli oma vaikutuksensa asiaan.

Heinäkuussa reissattiin Saariston rengastie. Koirat vietti aikaa paljon vedessä, joka viikonloppu taidettiin käyttää niitä uimassa. :)

Elokuussa alkoi metsästyskausi. Jofa sai ensimmäisen mäyränsä, muuten oli hiljaista. Mun arkeani rytmitti Kertun halvaantuminen ja siitä toipuminen. Onneksi koira toipui täysin ja vieläpä ennätysjassa! Kaikki koirat pentua lukuunottamatta juoksuissa, joten raskasta oli. :D

Syyskuussa käytiin Haapsalun koiranäyttelyissä ilman mainittavaa menestystä. Emmille kauden ensimmäinen mäyrä maapesästä hyviin töihin. Tehtiin vierasjahti Tammisaareen, omat koirat jäivät ilman saalista.

Lisäksi meidän vuoden tärkein juttu tapahtui - yhdistettiin kaksi taloutta yhdeksi, vaihdoin työpaikkaa Turkuun ja osoitteen Paraisille. :) Superr!

Lokakuussa laumajärjestys koki kolauksen kun Emmi lopetettiin. Lokakuussa se sai vielä yhden mäyrän, sama päivänä Kertulle elämänsä ensimmäinen supikoira.

Marraskuussa käytiin muutaman kerran metsällä. Kertulle kaksi mäyrää ja kaksi supikoiraa. Jofallekin supikoira vai muutama. Marraskuu meni aika vauhdilla, jostain syystä mulla ei kovin montaa muistikuvaa siitä ole. :)

Joulukuussa alkoi vihdoin metsästyskausi ihan kunnolla. Joka viikonloppu molempina päivinä. Darra kävi Messukeskuksessa Pentuvoittajassa, ilman mainittavaa menestystä. Tuomari muistutti muutaman kerran että se on liian iso nartuksi eikä mahdu pesään. No, hyvin mahtuu ja vuoden viimeisenä päivänä sai ensimmäisen supikoiransa, juuri alle 8kk:n ikäisenä.

Kerttu kävi virallisissa terveystarkastuksissa ja sieltä sitten tulikin kaikkea hyvää ja huonoa. Nivelrikko tuomio oikeaan kyynärään, LTV4 selkään ja onneksi terveet silmät ja sydän. Oireita ei ole, joten mennään samaan vauhtiin kuin ennenkin. :)

Vuodelle 2018 on toiveissa monta metsästysreissua, muutama näyttelymatka sekä koti- että ulkomailla ja lisäksi Jofan ja Darran terveystarkastukset. Perheenlisäystä mietitään sitten parin vuoden päästä. :)

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Kaikkea sitä taas onkin tapahtunut

Tänä vuonna on tapahtunut terveysrintamalla vaikka ja mitä, nyt koko vuoden kruunasi terveystulokset. Kerttu läpivalaistiin siis joulukuun puolessa välissä Ahmassa, samalla tsekattiin rutiinisti silmät ja sydän, molemmat terveitä. Oletin luuston olevan puhdas, se ei ole ontunut päivääkään elämässään.


Niin vain kennelliitto lausui Kertun oikean kyynärän ykköseksi, sillä on lievää nivelrikkoa siellä. Lonkat olivat B/B kuten äidilläänkin, ja selässä löytyi LTV4 / L6, eli 7. lannenikama on muodoltaan ristinikama.  Koiranettiä selatessa pystyi toteamaan että kyynäriä kuvataan parsoneilla hyvin vähän, eikä ne muutoksetkaan näytä harrastustuloksista päätellen koiria haittaavan. Onneksi Kerttukin on hyvin kevytluustoinen koira sekä erinomaisessa lihaskunnossa, joten luotan siihen että päästään tässä asiassa vähällä. LTV4 voi vaikuttaa arkeen, tai sitten ei. Koiran jalostuskäyttöön nämä tulokset tietenkin vaikuttaa.



Koska kyynär-, selkä- ja lonkkakuvauksia tehdään parsoneilla hyvin vähän, ei voi varauksetta sanoa että rotu on luustollisesti priimaa. Siksi on pennunostajankin vastuulla katsoa mistä koiransa ostaa ja mistä on valmis tinkimään. Kuvaamaton koira ei välttämättä ole yhtään sen terveempi kuin läpivalaistuksessa todettu pikkuvikainen. Paljon näkee ihmisiä jotka selittää olkiaan kohtauttamalla koiran jäykän liikunnan "se on ollut tuollainen aina / se on vanha / se leikki eilen paljon pallolla / sillä on vähän huonot kulmaukset takana." Minusta on huolestuttavaa että näyttelyissäkin näkee koiria, joiden liikkumista on tuskaisa katsoa. Parsonkehissäkin näkee paljon töpöttävää, lyhyttä askelta sekä erittäin huonoa ylälinjaa - ylälinja joko pettää liikkeessä tai askel ei työnnä läpi selän. Suosittelisin lämpimästi kaikkia koiran omistajia käyttämään koiransa edes pari kertaa ensi vuonna koulutetulla hierojalla.



Kerttu käy kuukauden välein akupunktiossa, ja aion jatkaa sitä myös tulevaisuudessa. Sen harrastukset ovat niin kuormittavia että on hyvä käydä aukaisemassa kroppa säännöllisesti. Taitava hieroja huomaa myös heti muutokset lihaksistossa ja pystymme puuttumaan asiaan nopeasti. Myös Jofa on tarkoitus käyttää kauden päätteeksi hoidettavana.



Muuten arki on pyörinyt lähinnä töiden ja metsästyksen ympärillä. Jouluaattona päästiin ekaa kertaa pitkiin aikoihin valoisalla ihan lenkille ja ulkoiluttamaan myös kameraa postauksen kuvien verran. :) Darra juoksi omalla vuorollaan ja parsonit rallitti kahdestaan. Kaikilla oli kivaa ja parin tunnin päätteeksi oli mukava vetäytyä joulunviettoon.


Metsällä koirat ovat tehneet melko tasaisia töitä. Jofa on oppinut työstämään kelvollisesti supikoiraa ja Kerttu on vähän sellainen "kaikki käy"-tyyppi. Eilen sille saatiin mukavat 5 supikoiraa kolmesta eri paikasta. Vielä pitäisi harjoitella kakkoshaku kuntoon, nyt siitä on vähän varkain tullut raadonpalvoja. :(


sunnuntai 24. joulukuuta 2017

maanantai 27. marraskuuta 2017

Näitä aurinkoisia viikonloppuja on kyllä ollut ikävä!
Lauantaiaamuna käytiin kävelemässä Kuusiston linnanraunioilla - ja olihan se samalla pakko ottaa pari kuvaa koiristakin. :) Darralla alkaa olla aikamoiset muskelit takaosassa! Tulevana viikonloppuna on tarkoitus osallistua sen kanssa näyttelykoulutukseen sillä Messarin pentunäyttely lähestyy hurjaa vauhtia eikä meidän harjoitteluilla voi juuri kehua.

Tilasin Black Friday-huumassa myös uuden kameran (Nikon D7200), vihdoin täällä päästään kaluston osalta kokonaan 2010-luvulle..! :D Toivottavasti noista valovoimaisista objektiiveistakin on enemmän iloa tehokkaamman rungon kanssa.

Sunnuntaina metsästettiin kotinurkilla parissa paikassa. Ensimmäisessä paikassa Kerttu oli aluksi aivan kummallinen, ei pysynyt alla ja haukuskeli huvikseen. Otettiin se jäähylle hetkeksi ja laitettiin toinen koira alle. Eipä sieltäkään sen fiksumpaa suoritusta saatu aikaiseksi joten Kerttu takaisin ja nyt se malttoi jo keskittyä. Monta tulppaa se kaivoi auki ja lopulta hyvien töiden jälkeen mäyrä pihalle. Koirat oli kyllä niin huonoja aamusta että tuli Emmiä ikävä..
Kivikossakin käytiin kääntymässä ja sieltä Kertulle yksi supikoira."Saaliskuvia" voi katsella Facebookista, mä en oikein niiden julkaisusta välitä - ja äkkiä ne täällä nettimaailmassa saadaan mukaan johonkin mustamaalauskampanjaankin.

Tällä viikolla ohjelmassa on torstaina akupunktio ja kahtena päivänä metsästystä. Toivotaan että kamerakin ehtii tulla niin päästään testailemaan sitäkin tosi toimissa!



Kerttu jakoi poseerausneuvoja Jofalle..

..ja Jofa toteutti niitä parhaansa mukaan

maanantai 13. marraskuuta 2017

Darra 6,5kk

Darran 6 kuukautis-päivä oli ja meni jo 2 viikkoa sitten, mutta ei ehditty näitä kuvia ottamaan valoisalla ennen tätä viikonloppua.
Siistin siltä pahimmat irtohapsukarvat kaulasta, mahasta, kintereistä ja hännästä pois. Teki mieli nyppiä koko turkki alas, mutta tällä karvan kasvulla se olisi ihan kalju koko talven. Täytyy siis malttaa pitää sormet kurissa. :)





Edellisviikonloppuna käytiin molempina päivinä metsällä. Omat koirat jäivät ilman saalista, vaikka Kerttu tekikin hyvää jälkeä lauantaina. Reilu kolme tuntia se jaksoi puuhastella, juosta perässä ja kaivella riistan tulppia auki jäljestäen sen päätypesään, mutta lopulta keskeneräinen kunto koitui koiran tappioksi ja saalis merkattiin toiselle koiralle. 
Sunnuntain kallion alla mäyrä oli 10m päässä saavuttamattomissa, joten jätettiin se kasvamaan ;) kun Kerttu tuli kyselemään pihalle että mitäs tehdään.

Viime viikolla Kerttu kävi kahdesti akupunktiossa ja nyt odotellaan mielenkiinnolla että miten se vaikuttaa koiran lihaskunnon kehitykseen. Kovin jumissa se oli oikeasta lavasta, mutta varsinkin jälkimmäisellä hoitokerralla vastasi nopeasti hoitoihin! Vielä on yksi hoitokerta tässä kuussa, sen jälkeen siirrytään todennäköisesti normaaleihin hierontoihin. Tarkoitus on ostaa myös TENS-laite kotiin, muistelen käyttäneeni sitä aiemmin Minille hyvällä menestyksellä. 

maanantai 9. lokakuuta 2017

Kovin viikonloppupainotteisia on meidän puuhailut tätä nykyä. Arkipäivät solahtavat ohi kiireessä, eikä kameraa jaksa raahata hämärässä tapahtuville metsälenkeille saatika sateisille remmilenkeille. :)

Kerttu käväisi viikonloppuna yökylässä työkaverillani ja taisi hurmata koko kulmakunnan muksut sekä pari vanhempaa. ;) Se on kyllä niin huippu kaveri, ei paljoa stressaa uusista ihmisistä ja jaksaa pemuta vaikka koko päivän. Ei sillä tosin ongelmia ole rauhoittumisenkaan suhteen - kuulemma kun lasten meno äityi villiksi niin Kerttu siirtyi omalle pedilleen tai aikuisten seuraan lepäämään. Jofakin pääsi tervehtimään lapsia kun käytiin hakemassa Kerttu kotiin seuraavan päivän jahtia varten.

Sunnuntai valkeni sateisena. Onneksi tällä kertaa metsästettiin "kotinurkilla", joten viimeisen paikan jälkeen ei kovin pitkään tarvinnut istua autossa. Kertulle saaliiksi yksi supikoira. Läpimärkä ja väsynyt koira kävi ilmaisemassa vielä mäyrän, mutta jätettiin sen löytäminen suosiolla seuraavalle koiralle.

Kertun vahvuuksiin kuuluu ehdottomasti hyvä haku (kaikki eläimet se on paikantanut mitkä pesässä on) eikä se ole mikään raadonpalvoja. Nytkin se kävi katsomassa kuollutta supikoiraa ja lähti sitten etsimään uutta. Se pysyy myös hyvin pesässä ja riistalla. Kunto sillä on edelleen kohottamisen tarpeessa, mikä on myös vaikuttanut kestävyyteen. Mäyrät on toistaiseksi olleet liian haastavia, Kerttu ei osaa/jaksa kaivaa vielä tulppia auki. Hyvin se on nekin silti löytänyt ja haukkunut ennen seinää. Uskoisin että kauden edetessä siltä tullaan näkemään aina vain parempia ja parempia töitä.

Tällaisia metsästysnoviisin mietteitä tänään, voi olla että ensi vuonna on jo ihan eri mielipide. :)


keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Ulkoilua

Meillä on iso, metsäinen koirapuisto ihan vieressä, mutta selvästi koirat kaipaavat myös metsälenkkejä jossa ihmisetkin liikkuvat. Kävimme tässä yhtenä päivänä ajelemassa ja kokeilemassa Paraisten Portin seisovan pöydän. Suosittelen lämpimästi, oli hyvää ja täyttävää 15€:n hinnalla! Koirat nukkuivat autossa tyytyväisenä juoksentelun jäljiltä.

Darra on jo viiden kuukauden ikäinen. Se on kyllä niin mainio pentu luonteeltaan, reipas ja aina hyväntuulinen. Ja sosiaalinen, toivottavasti myös jatkossa. :) Hampaat on jo lähes vaihtuneet ja purenta näyttää tässä vaiheessa hyvältä. Meidän piti mennä sunnuntaina ensimmäiseen pentunäyttelyyn, mutta tällä hetkellä koiran kasvuvaihe on sellainen että jätetään suosiolla väliin ja lähdetään aikuisten kanssa metsälle. Uusi yritys sitten Messarin pentunäyttelyssä joulukuussa, Daa on ilmoitettu molemmille päiville. :)