perjantai 26. kesäkuuta 2020

Miinan tiineysviikko 6

Miina kävi reilu viikko sitten ultrassa, joka näytti hyvin positiivisia tuloksia, 4-5 pennun verran! Sain Sarilta tuoreita kuvia odottavasta äitikoirasta. Vauhti on jo vähän rauhoittunut, mutta Kerttuun verraten Miina on perusluonteeltaankin paljon vilkkaampi. Vielä kolmisen viikkoa pitäisi näitä kultakimpaleita odotella. 







keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Kertun pennut s. 14.6.2020

Pitkään odotettiin tätä kolmikkoa, mutta vihdoin maanantaihin kääntyessä saatiin pennut maailmaan. Kaksi syntyi ennen puolta yötä ja yksi puolen yön jälkeen. 
Pennuista vain yksi on narttu, ja se jää kotiin. Urokset ovat varattavissa metsästäviin koteihin. Jälleen jäi ilman pentua useampi kerrassaan loistava koti. :( 






maanantai 1. kesäkuuta 2020

Tiineysviikko 6+7 + uusi koti

Aika menee ihan mahdotonta vauhtia. Muutimme toukokuun lopulla uuteen kotiin Piikkiöön ja viimeiset viikot ovat menneet tavaroita järjestellessä. Koirat viihtyvät hyvin ulkona, ja meidän ollessa kotona saavat totta kai juosta koko pihan alueella vapaana. :) Illalla rauhoitutaan mielellään nukkumaan.

Kertun tiineydessä alkaa 8. viikko. Tässä alla muutama kuva kuluneilta viikoilta. Röntgen on varattu 3.6.

Viikko 7
Viikko 7

Viikko 7

Viikko 6

Viikko 6

lauantai 16. toukokuuta 2020

Kertun tiineysviikko 5

Nyt olemme suurinpiirtein tiineyden puolivälissä, joten on hyvä hetki julkaista ensimmäinen masukuva. :) En odota mitään suurta pentuetta, maha on kasvanut kolmanneksi tiineydeksi hyvin rauhallista vauhtia. Toivotaan että muutamalle kiinnostuneelle ja meille syntyisi sopiva pentu. :)

Tähän mennessä kaikki on sujunut kuten normaalistikin. Kerttu nirsoili 3-4 tiineysviikon vaihteessa, mutta toisaalta edellisessä tiineydessä sen nirsoilut kesti kutakuinkin 4 viiikkoa. Se on syönyt pentunappulaa lihan ohessa jo tammikuusta lähtien kun epäilin ettei Alli saa yksinään tuhottua 8kg:n pussia ja kun aktiivikäytössä ei meinannut pelkkä lohi+sikanauta+lampaanrasva riittää kunnon ylläpitämisessä. :D Meillä on käytössä PureNaturalin nappulat, mitä mahdolliset pennutkin tulevat aikanaan syömään. Se on maistuvaa, sulaa helposti eikä jätöksienkään määrä ahdista.

Tulevalla viikolla on madotus. Normaalisti madotan koirat Axilurilla, mutta nyt harkitsen Kertulle Canexia, jota olisi kaapissa ylimääräisenä. Katsotaan. :)


Viikko 5/9
Viikko 4/9

torstai 14. toukokuuta 2020

Morkkis ja kyykäärme

5.5. olin viimeisen lomapäivän kunniaksi ihan "kylillä" lenkkeilemässä kolmen nuorimman kanssa. Valitsin kohteeksi Turun Halistenkoskelta lähtevän, Aurajoen vartta kiemurtelevan kävelytien. Keli oli kertakaikkiaan mainio, lähes +20 astetta ja kaunis auringonpaiste, joka oli saanut luonnollisesti ihmiset sankoin joukoin ulos.

Taidettiin kävellä kutakuinkin kilometri hiekkatietä kun Mordor älähti. Käännyin sen suuntaan ja näin sivusilmällä alle 50cm kyyn luikertelevan ruohikossa. Yritin tarkastella koiran naamasta puremajälkiä, mutta se oli jo menossa hoitelemaan moisen purevan madon, joten nappasin sen syliin ja Keke ja Alli sai suorittaa pikakävelyn jalan vieressä autolle. Autolla soitin Omaeläinsairaalaan, jossa he lupasivat ottaa meidät heti vastaan. Onneksi oltiin vartissa klinikalla, Morkkiksen naama oli jo hieman alkanut turpoamaan. Vein muut koirat kotiin ja odoteltiin klinikalta soittoa. Morkkis sai reilu 4 tuntia nesteytystä ja kipulääkettä sekä siitä otettiin verikokeet. Arvot olivat ok, joten saimme hakea sen illaksi kotiin. Kovin turvonnut naama ja väsynyt pikkuinen oli meitä vastassa, joten se sai nukkua pari päivää häkissään. Nyt reilu viikko tapauksesta Morkkis on jo palannut ennalleen. :) Turvotus oli pahimpana keskiviikkona, puremaa seuraavana päivänä ja iltana. Torstaina se oli aamulla jo selvästi laskenut ja illasta ei sitä huomannut kuin huulien ympäriltä.
Seuraavaksi ohjelmassa on uudet verikokeet, joiden toivotaan olevan ok!

Jälkeen päin kuulin että tuolla Halistenkosken alueella on valtavasti kyykäärmeitä. Jos olisin tämän tiennyt, ei todellakaan oltaisi sinne menty. Onneksi käärme ei ehtinyt purra Kerttua tai Allia, ne ovat kokonsa ja tilansa (tiine ja pentu) puolesta oikeita riskiryhmäläisiä. Tuollakin alueella oli koko ajan ihmisiä, saimme väistellä sekä pyöräilijöitä että kävelijöitä. Pysyimme kuitenkin koko ajan hiekkatiellä ja ympärillä oli matalahkoa nurmikkoa / heinikkoa. En olisi uskonut että kyy olisi iskenyt tuollaisessa kohtaa, mutta näköjään mun tuurilla kaikki on mahdollista.

sunnuntai 3. toukokuuta 2020

Koirien uudet tarhat

2,5 vuotta Paraisilla tulee pian (toistaiseksi?) päätökseen kun pakkaamme tavaramme ja suuntaamme kohti Piikkiötä. Työmatka pysyy kilometrien puolesta samana, mutta suurin muutos tulee koirien oloihin. Vihdoin ne pääsevät päiväksi pihalle kun kolme Jämpti-tarhaa pohjatöineen valmistui vappupäivänä.

Kasaaminen oli nopeaa ja elementit istuivat paikalleen kuin valettu. Suurin homma oli kärrätä 0-18 sora suodatinkankaan päälle. Katsotaan miten se toimii käytännössä vai laitetaanko myöhemmin kivituhkaa päälle. Tarhoihin on myös suunnitteilla katot ja lämpöeristetyt kopit myöhemmin tälle vuodelle. 

Minulla ei ole mitään tarha- tai kennelkoiria vastaan, mutta haluan että omat koirat ovat meidän kanssamme kun olemme kotona, ja meidän poissaollessa toivottavasti viihtyvät tarhassa takametsän tapahtumia tarkkaillen. :) 



tiistai 21. huhtikuuta 2020

Morkkiksen silmät + polvet terveet

Eilen ajelin Mordorin kanssa virallisiin terveystarkastuksiin Pet-Vetiin. Molemmissa silmissä havaittiin yksittäisen ylimääräiset ripset, jotka samalla reissulla nyppästiin pois ärsyttämästä. Polvet palpoitiin nollaksi, ne tsekataan seuraavan kerran sitten kolme vuotiaana. Kunhan korona on ohi, haetaan koko laumalle myös MyDogDNA-passeihin näytteet. Tällä hetkellä ei viitsi ns. turhaan käydä testejä ottamassa, kun tiedämme että koirat on sairauksien suhteen enintään kantajia.