LUT-koe 31.3. Mynämäki

Pääsiäislauantaina suunnattiin kohti Mynämäkeä ja Jofan ensimmäistä LUT-koetta. Kokeessa oli meidän lisäksemme mäyräkoiria, kettari, saku ja russeli. Jofalle arvottiin lähtönumero 6. :) Tyhjän luolan tarkastuksessa se meni vauhdilla mutta piti ääntä valitettavasti koko etenemisen ajan. Riistakokeessa Jofa teki itselleen ominaiset työt ja olemme tyytyväisiä tulokseen. Se on osoittanut jo taipumuksensa luonnometsästyksessä, joten keinoluolakokeet saavat jäädä meidän puolesta tähän. Ensi kaudella sitten tehdään toivottavasti lume-kokeet. :)

Tuomari Hannu Rinne, koekertomus:

Erittäin nopea yhteys riistaan joka oik päätypesään. Koira nopeasti perään ja aloitti pumppaavan työskentelyn saaden ketun pariin otteeseen hermostumaan ja iskemään. Koira väisti iskut ja työskenteli samalla tavalla kokeen loppuun. Kettu kuitenkin määräsi työskentelyetäisyyden. Vähän itsevarmuutta lisää.
Tyhjän luolan tarkastus nopea, intohaukkua, täydellinen.

C37

Darran MyDogDNA

Viime viikolla sain vihdoin sähköpostiin ilmoituksen että Daadaan testitulokset ovat valmistuneet. Mitään suuria yllätyksiä sieltä ei ilmennyt. Harmittaa ainoastaan testattujen saksanterrien vähyys, olisi mielenkiintoista katsella esimerkiksi monimuotoisuutta ja perinnöllisiä eroavaisuuksia rotutovereihin verrattuna. Nyt testattuja on alle 30, joten kumpaakaan ei ole mahdollista seurata.

Darran linssiluksaatiotulos oli jo vanhempien tuloksien perusteella terve / clear, joten se oli odotettavissa täältäkin. Onpahan mustaa valkoisella. :) Se ei ole myöskään kantaja hyperurikosurian tai polkuanturakovettumataudin suhteen.

Darra ei ole geneettisesti yliherkkyttä myöskään testatuille lääkeaineille, joten voidaan tarvittaessa käyttää ivermektiinipohjaisiakin matolääkkeitä.

Väripuolella ainoa asia mikä minua kiinnostaa, on B-lokus, eli ruskea väri. Sakuillahan on ruskea sallittu väri, mutta mä en ole missään rodussa syttynyt sille. Darra on geeneiltään B/B, eli se ei voi saada ruskeanenäisiä ja -karvaisia jälkeläisiä. Onneksi. :P

KAIKKI TESTITULOKSET NÄKYVÄT JULKISENA TÄÄLTÄ.

Seuraavaksi suunnataan Jofan ja Darran kanssa metaboliikkatutkimuksen näytteenottoon huhtikuussa. Sitten Darralla onkin edessä viralliset silmä+sydän+polvitutkimukset ja todennäköisesti talvella luustokuvaukset.

Geenitestien tuloksia

Viime aikoina on sähköpostiin tupsahdellut muutamien geenitestien tuloksia. Vielä odotellaan Darran MyDogDNA-näytteen arviointia, mutta siinä menee huhtikuun puolelle joten nämä muut voi hyvin julkaista sitä ennen. :)

Ensimmäisenä tuli tulokset Parsonrussellinterrierien ja working jackrussellinterrierien pentuiän aivosairauteen. Meidän koirat ei luonnollisesti ole sairastuneita, koska tauti puhkeaa 6-12 viikon ikäisillä pennuilla ja johtaa aina kuolemaan. Valitettavasti tätä tautia on Kertunkin suvussa tullut ilmi, joten oli hieno yllätys että meidän metaboliikka-tutkimukseen antamamme näyte oli kelvollinen myös tähän tutkimukseen! Mini ja Kerttuhan kävi reilu vuosi sitten Biomedicumissa verenluovutuksessa. Minin pennut on jo kypsään ikään ehtineitä ja Kertunkin pentu on ohittanut kriittisen iän joten oli helppo arvata että vähintään toinen yhdistelmistän osapuolista on terve.

Sekä Mini (Cathrina vom Burgholz, Falco vom Lothar Strum - Falling Branch Clever Girl) että Kerttu (Tammenkolon Greta, Top Pop's Dogator - Repoketun Murina) ovat statukseltaan terveitä. Ne eivät periytä virheellistä geeniparia eteenpäin. Kerttuakin  voisi jatkossa käyttää huoletta myös kantajalle, kunhan testaisi sitten jälkipolvet. :)


Seuraavaksi testasin mielenkiinnosta Kertun diluutiokantajuuden. Parsoneillakin esiintyy mustan ja ruskean värin haalistavaa diluutio-geeniä D, joka siis näkyy mustan ilmiasussa harmaana/sinisenä nenänä ja ruskealla vaaleana nenänä. Myös tricolor ja ruskeamerkkinen koira voi kantaa diluutiogeeniä, niiden jälkeläisissä värin muuttuminen ei vain näy niin selkeästi kuin mustassa karvassa. Kertun isä on jättänyt muutaman harmaan jälkeläisen tricolorin kanssa, joten se on kantaja (D/d). Minä käytin testaamiseen tsekkiläistä Genomia-labratoria, jonka kautta testin hinnaksi tuli 46,50€. Tilaus oli helppoa, tikut tuli kahdessa päivässä kotiin ja tuloksen sai 3pv maksamisen jälkeen. :)  Kerttu ei kanna diluutiogeeniä, eli se on statukseltaan D/D.

Seuraavaksi odotellaan Darran testituloksia. Se on vanhempien perusteella PLL-terve, mutta minua kiinnostaakin lähinnä muut tulokset mitä testi antaa. Suunnittelin vieväni sen myös metaboliikkatutkimukseen verinäytteen antoon, kunhan lähialueella olisi testitilaisuus. Samalla voisi ottaa Jofastakin verinäytteen.

Lumileikkejä

Vihdoin päivät ovat pidentyneet sen verran että viitsi raahata kameran mukaan lenkille. Parsonit rallittavat kahdestaan ja saksalainen juoksee yksinään. Darra nauttii kovasti lumesta ja valitseekin mieluiten umpihangen juoksualustaksi. Meidän hienohelmat seuraa mielummin uria. :)

Pikkuhiljaa metsästyskausikin alkaa kääntyä loppusuoralle. Tässä kuussa ollaan vielä molemmat viikonloppupäivät, maaliskuussa varmaan joitain yksittäisiä reissuja. Vieraitakin on tänä vuonna käynyt, erityisen kivaa että parson-ihmisiäkin on innostunut tulemaan mukaan. :)

Vuosi 2017

Viime vuotta voisi kuvailla sanoilla yllätyksellinen, täynnä tekemistä ja iloisia onnistumisia. :)

Tammikuussa kävin useamman kerran seuraneitinä metsällä, Narvassa näyttelyissä sekä odotettiin innolla Kertun lapsia. Pablo Escobar ja Poison Ivy syntyivät kuun lopulla ja osoittivat olevansa heti alusta alkaen hyvin aktiivisia kavereita.

Helmikuussa pyörittiin varmaan edelleen viikonloput metsällä, Minikin kävi mun luona Vuosaaressa kylässä. :)  Jofa vietti viikon Helsingissä ja opetteli mm. matkustamaan metrolla ja sporalla. Sekä kävi tervehtimässä kettua Vihdissä. Hyvin meni putkeen ja haukkui vaikka ikää oli kuutisen kuukautta. :)

Maaliskuussa oli pentujen vieroitus ja Kertun kotiutuminen. Kyllä sitä odotettiinkin. <3 Kerttu oli hoikassa kunnossa, joten koko kevät käytettiin sen lihottamiseen.

Huhtikuussa juostiin paljon metsässä vapaana, sekä käytiin Kertun kanssa katsomassa kettua. Hyvin pärjäsi, joten uskalsin ilmoittaa sen kokeisiin toukokuulle.

Toukokuussa Kerttu kävikin kolmesti keinoluolakokeissa ja valioitui juuri ennen 2-vuotissynttäreitään. :) Jofa kävi hakemassa koeosallistumisiin oikeuttan H:n Rauman näyttelyistä, samassa paikassa Kerttu EH ja mukana ROP-kasvattajaryhmässä. Lisäksi kävimme Virossa metsästyskoirien erkkarissa, Kerttu VSP ja ensimmäinen SERT.

Kesäkuussa kokeiltiin uutta vesiriistakokeiden merkeissä. Seuraavat kokeet sitten treenauksen jälkeen ensi kesänä. Lisäksi käytiin katsomassa tulevaa perheenjäsentä, joka haettiinkin juhannuksena kotiin.

Darra solahti sekalaiseen seurakuntaan sujuvasti, varmasti kahdella yli-innokkaalla leikkitädillä oli oma vaikutuksensa asiaan.

Heinäkuussa reissattiin Saariston rengastie. Koirat vietti aikaa paljon vedessä, joka viikonloppu taidettiin käyttää niitä uimassa. :)

Elokuussa alkoi metsästyskausi. Jofa sai ensimmäisen mäyränsä, muuten oli hiljaista. Mun arkeani rytmitti Kertun halvaantuminen ja siitä toipuminen. Onneksi koira toipui täysin ja vieläpä ennätysjassa! Kaikki koirat pentua lukuunottamatta juoksuissa, joten raskasta oli. :D

Syyskuussa käytiin Haapsalun koiranäyttelyissä ilman mainittavaa menestystä. Emmille kauden ensimmäinen mäyrä maapesästä hyviin töihin. Tehtiin vierasjahti Tammisaareen, omat koirat jäivät ilman saalista.

Lisäksi meidän vuoden tärkein juttu tapahtui - yhdistettiin kaksi taloutta yhdeksi, vaihdoin työpaikkaa Turkuun ja osoitteen Paraisille. :) Superr!

Lokakuussa laumajärjestys koki kolauksen kun Emmi lopetettiin. Lokakuussa se sai vielä yhden mäyrän, sama päivänä Kertulle elämänsä ensimmäinen supikoira.

Marraskuussa käytiin muutaman kerran metsällä. Kertulle kaksi mäyrää ja kaksi supikoiraa. Jofallekin supikoira vai muutama. Marraskuu meni aika vauhdilla, jostain syystä mulla ei kovin montaa muistikuvaa siitä ole. :)

Joulukuussa alkoi vihdoin metsästyskausi ihan kunnolla. Joka viikonloppu molempina päivinä. Darra kävi Messukeskuksessa Pentuvoittajassa, ilman mainittavaa menestystä. Tuomari muistutti muutaman kerran että se on liian iso nartuksi eikä mahdu pesään. No, hyvin mahtuu ja vuoden viimeisenä päivänä sai ensimmäisen supikoiransa, juuri alle 8kk:n ikäisenä.

Kerttu kävi virallisissa terveystarkastuksissa ja sieltä sitten tulikin kaikkea hyvää ja huonoa. Nivelrikko tuomio oikeaan kyynärään, LTV4 selkään ja onneksi terveet silmät ja sydän. Oireita ei ole, joten mennään samaan vauhtiin kuin ennenkin. :)

Vuodelle 2018 on toiveissa monta metsästysreissua, muutama näyttelymatka sekä koti- että ulkomailla ja lisäksi Jofan ja Darran terveystarkastukset. Perheenlisäystä mietitään sitten parin vuoden päästä. :)

Kaikkea sitä taas onkin tapahtunut

Tänä vuonna on tapahtunut terveysrintamalla vaikka ja mitä, nyt koko vuoden kruunasi terveystulokset. Kerttu läpivalaistiin siis joulukuun puolessa välissä Ahmassa, samalla tsekattiin rutiinisti silmät ja sydän, molemmat terveitä. Oletin luuston olevan puhdas, se ei ole ontunut päivääkään elämässään.

Niin vain kennelliitto lausui Kertun oikean kyynärän ykköseksi, sillä on lievää nivelrikkoa siellä. Lonkat olivat B/B kuten äidilläänkin, ja selässä löytyi LTV4 / L6, eli 7. lannenikama on muodoltaan ristinikama.  Koiranettiä selatessa pystyi toteamaan että kyynäriä kuvataan parsoneilla hyvin vähän, eikä ne muutoksetkaan näytä harrastustuloksista päätellen koiria haittaavan. Onneksi Kerttukin on hyvin kevytluustoinen koira sekä erinomaisessa lihaskunnossa, joten luotan siihen että päästään tässä asiassa vähällä. LTV4 voi vaikuttaa arkeen, tai sitten ei. Koiran jalostuskäyttöön nämä tulokset tietenkin vaikuttaa.

Koska kyynär-, selkä- ja lonkkakuvauksia tehdään parsoneilla hyvin vähän, ei voi varauksetta sanoa että rotu on luustollisesti priimaa. Siksi on pennunostajankin vastuulla katsoa mistä koiransa ostaa ja mistä on valmis tinkimään. Kuvaamaton koira ei välttämättä ole yhtään sen terveempi kuin läpivalaistuksessa todettu pikkuvikainen. Paljon näkee ihmisiä jotka selittää olkiaan kohtauttamalla koiran jäykän liikunnan "se on ollut tuollainen aina / se on vanha / se leikki eilen paljon pallolla / sillä on vähän huonot kulmaukset takana." Minusta on huolestuttavaa että näyttelyissäkin näkee koiria, joiden liikkumista on tuskaisa katsoa. Parsonkehissäkin näkee paljon töpöttävää, lyhyttä askelta sekä erittäin huonoa ylälinjaa - ylälinja joko pettää liikkeessä tai askel ei työnnä läpi selän. Suosittelisin lämpimästi kaikkia koiran omistajia käyttämään koiransa edes pari kertaa ensi vuonna koulutetulla hierojalla.

Kerttu käy kuukauden välein akupunktiossa, ja aion jatkaa sitä myös tulevaisuudessa. Sen harrastukset ovat niin kuormittavia että on hyvä käydä aukaisemassa kroppa säännöllisesti. Taitava hieroja huomaa myös heti muutokset lihaksistossa ja pystymme puuttumaan asiaan nopeasti. Myös Jofa on tarkoitus käyttää kauden päätteeksi hoidettavana.

Muuten arki on pyörinyt lähinnä töiden ja metsästyksen ympärillä. Jouluaattona päästiin ekaa kertaa pitkiin aikoihin valoisalla ihan lenkille ja ulkoiluttamaan myös kameraa postauksen kuvien verran. :) Darra juoksi omalla vuorollaan ja parsonit rallitti kahdestaan. Kaikilla oli kivaa ja parin tunnin päätteeksi oli mukava vetäytyä joulunviettoon.

Metsällä koirat ovat tehneet melko tasaisia töitä. Jofa on oppinut työstämään kelvollisesti supikoiraa ja Kerttu on vähän sellainen "kaikki käy"-tyyppi. Eilen sille saatiin mukavat 5 supikoiraa kolmesta eri paikasta. Vielä pitäisi harjoitella kakkoshaku kuntoon, nyt siitä on vähän varkain tullut raadonpalvoja. :(

Hyvää joulua!