Kertun tiineysviikko 7

Kerttu aloitti juoksunsa aivan liian aikaisin toiveisiin nähden, joten jouduin lähestyvän joulun vuoksi muuttamaan alkuperäiset suunnitelmat. Onneksi uusi uros on vähintään yhtä mieleinen, joten toivotaan että mahasta löytyy hienoja pentuja ja kaikki menee hyvin loppuun saakka. :) Pentue on näillä näkymin jo varattu, joten lisäinfoa tulee kun olemme saaneet pennut maailmaan. 

Tiineys on edennyt normaaliin tahtiin. Jälleen Kerttu vuosi 3-4 viikkojen välissä veristä kiinnittymisvuotoa, mutta koska maha jatkoi normaalisti kasvua ja pentuja näkyi ultrassa, en ollut huolissani asiasta. Se ei enää kaipaa metsästysreissullekaan, vaan jää tyytyväisenä kotiin hispanon kanssa. 

Espanjan tuliaiset

 Kun mahdollisuus siunaantui, lähdin käymään Espanjassa. Lensin Madridiin yötämyöten ja seuraavana aamuna junailin Ourenseen. Oli muuten järkyttävän huonot yhteydet junassa, onneksi olin ladannut lentoa varten parikymmentä podcast-jaksoa. :D

Perillä Ourensessa kasvattaja nappasi minut kyytiin, kävimme eläinlääkärissä sekä heillä kotona tutustumassa paikkoihin ja perheen koiriin. Kiitin onneani, että turvauduin julkisiin eikä tarvinnut ajella kapeilla kaduille korkealla kukkuloilla. Alueella on ollut kaksi kuukautta rajuja sateita, ja paljon maanvyörymiä.

Tiistaiaamuna oli lento takaisin Suomeen ja vastoin alkuperäisiä ajatuksia minulla olikin kaksi pentua käsissäni. Pikainen tsekkaus Finnairin eläinpolitiikkaan paljasti, että saisin tuotua molemmat samassa kassissa, kunhan ovat alle 8kg yhteensä. Juuri jäi alle, 7,8kg kasseineen. Sekä junamatka että lento meni hyvin. Pennut olivat todella reippaita kentällä, häntä heiluen tervehtivät kaikkia ja olivat sopivan väsyneitä nukkuakseen reilu neljä tuntia. 

Mun vanhemmat olivat ystävällisesti kentällä vastassa. Ja onneksi olivat - Suomessahan oli ihan järkyttävä lumimyrsky. :D Mentiin Lohjalle, jossa pennut (sekä minä) saivat syödäkseen ja sitten olikin urospennun muuttaa omaan kotiinsa. Lioneliksi kutsuttu pikkuherra muutti vanhan ystäväni Ruutin perheen iloksi Lohjalle. :) Hänen siskonsa Peikko-koira on syy, jonka vuoksi aikanaan päädyin parsoneihin. 

Narttupentu muutti meille asumaan, ainakin toistaseksi. Haaveilen että saisin siitä metsästyskoiran ja harrastuskoiran, kunhan kasvaa isommaksi. Söpö se ainakin on. :)

Alla jotain kuvia reissusta ja narttupennusta. 

 

Hyvää joulua!

 tämän vuoden joulukuvasta vastaa perhe Saksalaiset, eli Aija, Brida sekä Morkkis.

Ada ja Brida näyttelyissä

 Lauantaina ajeltiin Ypäjälle Adan ja Bridan kanssa. Ada on ollut näyttelyhihnassa kaksi kertaa, 10 viikkoisena ja 15 viikkoisena kuvia varten, joten suuret odotukset eivät olleet. :) Parsonian kennelin Niina halusi tulla sitä esittämään, joten mielelläni hänelle luovutin hihnan pään. 

Tuomari Hilkka Salohalla ihastui Adaan täysin ja valitsi sen ROP-pennuksi sekä ryhmässäkin kuuden parhaan joukkoon! Niina sai Adan kulkemaan hyvin, vaikka päädyimme vaihtamaan ketjuhihnan sen omaan noutajataluttimeen. Brida kulki omaan lennokkaaseen tyyliinsä saaden KP:n. Tuomari tykkäsi selkeästi valmiimmasta pennusta ja sanoikin että Bridalla saisi olla täyttyneempi rintakehä. 

Hyvä harjoitus oli molemmille, vaikka tuo meidän hyeena olikin juoksujen takia aika ärhäkkä muille koirille. Hassua nähdä se tuollaisena pärisevänä kiukkupussina kun yleensä on niin hyväntuulinen. 

Kuva Nanna Salmela, kuvassa Ada ryhmäkehässä. :)

 

 

Laumassa taas muutoksia

Maltti käväisi vuoden viimeisen näyttelyn Seinäjoki KV:ssa, jossa se sai hienon arvostelun mutta oli kooltaan auttamattomasti liian iso. EH ja luokkansa kolmas. Katsotaan jos ensi keväänä ehditään vielä johonkin ennenkuin sijoitussopimus päättyy. 

Maltti palasi näyttelyiden jälkeen sijoituskotiinsa ja kokonaiset 2 viikkoa nautittiin elämästä kolmen koiran kanssa. Sitten palautui Nuppu sijoituskodistaan. Sen kanssa katsotaan nyt pari kuukautta mihin suuntaan lähtee kulkemaan. Myös verikokeet on työn alla, josko saataisiin selitys muutamalle kysymyksiä herättävälle asialle. Oli tulos mikä tahansa, niin jalostuskäytössä Nuppu ei tule olemaan. Se on liian iso meidän makuun ja rotumääritelmään nähden. Todella mukavaluontoinen se kyllä on, helppo laumassakin!

Nupun lisäksi myös Aija palaa jollain aikataululla meille. Katsotaan mitä sen kanssa keksitään, etsiikö uuden sijoituskodin vai jääkö tänne metsästyskäyttöön.

Aijan pennuista Nitro, Reino, Ada ovat ehtineet jo riistatöihin. Me näimme Adan vierasjahdissa muutama viikko sitten. Tuntuu olevan hyvähakuinen ja sitkeä työskentelijä. Nitrolle on ammuttu useampi peura ja Reinolle jotain supeja. Meillä kotona oleva Brida aloitti ensimmäiset juoksunsa ja valmistautuu kahteen pentunäyttelyyn. Aivan liian karvaisena.. 

Mytty sairasti todella sitkeän veriripulin ja pelättiin jo menettävämme sen. Onneksi kaikki kääntyi kuitenkin hyväksi ja koira on jo kotona toipumassa. Joulukuun lume-kokeet on sen kohdalta kuitenkin peruttu, ne ehtii tehdä myöhemminkin. 

Kerttu ja Morkkis jatkaa eloaan kuten tähänkin asti. Saalista on niille saatu. Oltiin viikonloppu Ahvenanmaalla ja haaveissa oli Morkkikselle kaurisajoja. Supikoiria saatiin.. :) 

Alla kuvat Morkkiksesta sekä puolisisaruksista Bridasta ja Usvasta. Nättejä ovat molemmat!

Bridan näyttelydebyytti, Maltti Viron mva

Onpahan tässä ehtinyt tapahtua kaikenlaista. Olin syyskuussa perinteisellä reissulla Viron metsästyskoiraerkkarissa Bridan ja Maltin kanssa. Bridalle halusin saada myönteistä kokemusta koirajoukoista ja Maltille haaveilin viimeistä sertiä. 

Tuomarina oli latvialainen Natalija Borodajenko, joka piti sen verran meidän koiristamme että Maltti sai viimeisen sertin ja oli ROP. Brida sai kunniapalkinnon ja pääsi paras pikkupentu-kehään. Tämän jälkeen odoteltiin monta tuntia ja bis-babyissa oltiinkin parinkymmenen pennun joukosta BIS3! En olisi ikinä uskonut tällaista tulosta, vaikka pentu omaa silmää miellyttääkin. :) Seuraavaksi mennään Messariin ja Ypäjälle pentunäyttelyihin.

 

 Maltti kävi tarkastamassa tyhjän luolan Mynämäellä ja sai sillä tuloksella Viron muotovalioon oikeuttavat tulokset. Samassa kokeessa Mytty sai täydet pisteet ja seuraavaksi sitten yrittää A-astetta. 

Metsästyskausikin on startannut. Välillä on saatu saalista, välillä ei. Meillä oli lainassa Allin sisko, joka hoiteli tonttiaan hyvin ja tuli laumassakin siskoaan paremmin toimeen. 

 Allihan muutti loppukesästä metsästyskaverin luokse, kun sen elo Kertun kanssa kävi mahdottomaksi. Allille kuuluu tosi hyvää ja se saa nauttia bossladyna olemisesta uroslauman keskellä. Ensi keväänä sille pitäisi saada jostain viimeinen CACIB.

Pitkästä aikaa kuulumisia

 Vähän on jäänyt tämä blogiin kirjoittelu, vaikkei edes mitään kiireitä ole ollut. Huomenna alkaa jo uusi metsästyskausi, joten ehkä aika päivittää kesän tapahtumat yhteen blogipäivitykseen. 

Aijan pennut muuttivat uusiin koteihin ja kaikilla on mennyt tosi hyvin! Ada (Laphroaig) ehti jo vierailla meilläkin heinäkuun alussa ja alkujäykistelyn jälkeen tytöt tulivat hyvin toimeen. Ada muutti Humppilan seudulle. Nitro (Lagavulin) muutti Koskelle ja sitä tulemme näkemään ihan lähiaikoina. Pertti (Bowmore) muutti Nilsiälle Allin iskän manttelinperijäksi. Perttikin toivottavasti tulee lähiviikkoina kylään. :) Reino (Caol Ila) asuu Alastarolla ja Arttu (Ardbeg) muutti 3 viikkoa sisaruksiaan myöhemmin Jyväskylään toisen sakupennun kaveriksi. 

Myös sijoitusnartut Chili (Tsingiskhan, e. Petovihan Holo) ja Mora (Murhakorven Halla, e. Murhakorven Maikki) ovat sopeutuneet hyvin omiin koteihinsa. Erityisesti Chilistä on tullut aikamoinen vesipeto. Mora puolestaan lähinnä terrorisoi Sora-kaveriaan. :D Nähtiin pari viikkoa sitten myös Moran sisko, joka jäi kasvattajilleen. Usva on todella upea, en malta odottaa että se valloittaa näyttelykehät ja luolat!

Kokeissa on käynyt "meidän" porukasta vain Mytty, joka sai Parkanossa LUO1 sekä B43. Kiitos Miksulle! 

Näyttelyissä ollaan käyty vaihtelevilla kokoonpanoilla. Toukokuussa Mytty sai T:n ja EH:n. Tyydyttävä tuli siitä, että se yhtäkkiä Raumalla alkoi jännittämään kehässä. Syyksi epäilen kamalaa luukakkaa, jonka se pusersi ulos kehän jälkeen koska sitten olo helpottui ja koira palasi omaksi itsekseen. Turussa se oli ihan oma itsensä ja sai Harry Tastilta oman näköisensä arvostelun ja sen tarvittavan EH:n käyttökokeita varten. :) Alpokin kävi Raumalla misseilemässä. Ei oltu tuomarin mieleen, joten EH:lla sekin pihalle. Tykkään kyllä reissata Alpon kanssa, se on omassa kodissaan niin hyvin sosiaalistettu kaikkeen, että on ilo viedä rauhallista ja kohteliasta koiraa mukanaan. Kiitos vain Jarmo ja Nina upeasta työstä!

Allin kanssa käytiin Ruotsissa hakemassa sileä ERI. Koko reissu oli aikamoinen katastrofi. Jouduin ottamaan Maltin mukaan, Allilla oli tärppipäivät ja kehäkin oli sellaista muhkuraista liejuruohikkoa että jouduin keskittymään pysymään pystyssä. Tuomarista Allissa ei ollut mitään hyvää, sillä oli puutteellinen rotutyyppi. :D 

Kahta viikkoa myöhemmin oltiin sitten Maltin ja Allin kanssa Virossa. Alli kävi kehässä vain lauantaina, saaden SERT + ROP ja valioituen Viron Muotovalioksi. Maltti sai molempina päivinä SERTin ja VSP + ROP. Se kävi myös Suomessa yhdessä näyttelyssä olen luokkansa 2. ja sai SA:n, mutta PU-kehässä ei enää herunut pystejä meille. Hieno Mäntti!