Yksi pieni Darranpoikanen vain..

Juhannusaattona lähdettiin aamuvarhaisella kohti Jyväskylää. Ohjelmassa oli treffit veljeni perheen kanssa, Hulda-vieraan vieminen uudelle omistajalle ja uuden laumajäsenen tuominen Turkuun.

Darra on rodultaan saksanmetsästysterrieri ja viralliselta nimeltään Niputtajan Kerttu. Siitä toivottavasti tulee isona erinomainen metsästyskoira. Erinäisiä harrasteitakin sen pään menoksi on jo kehitelty. :) Darra tulee näkymään blogissa siinä missä Jofa ja Emmikin. Kolmikko kuuluu niin olennaisena osana mun nykyiseen elämään että tuntuu tyhmältä jättää puolet jutuista kertomatta.

VERI Nummi-Pusula

Vesiriistakoe Nummi-Pusula 10.6.2017, ylituomari Eero Suomus
Haku: koira ei lähde ensin hakemaan, ohjaaja heittää kiven ja koira virkistyy tästä edeten riittävästi yli 20 metriä. 5p
Nouto: Koira pysyy vapaana paikalla. Käskystä se menee heti veteen ja löytää linnun. Koira tuo tavin rannalle. 7p.
Jäljestäminen: koira lähtee jäljestämään vauhdilla. Jäljen loppuosassa koira harhautuu jäljeltä, hetken pyörittyään löytää jäljen ja etenee linnulle. 5p.
VERI2 17p.

jaaaa sitten analysointia...

Kerrankin keli oli kohdillaan. :) Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja koealueena toimi upea lampi. Onnistuin palamaan jälleen kerran hartioista sekä naamasta, joten josko olisi aika uittaa itsensä aurinkorasvassa.. Koepaikalla oli mukava seurata muiden suorituksia sekä saada kokeneemmilta vinkkejä treenien suhteen. Meidän harjoitteluthan oli jäänyt hävettävän vähäisiksi.. :D Kerttu oli edeltävän viikon Oskarin luona Turussa ja yhden extempore-nyppimiskeikan myötä ehdittiin veden ääreen vasta yhdentoista aikaan illalla. Hetken aikaa kesti hakea nappulat paikalleen, ja tällä kertaa harjoiteltiinkin vain paikallaan odottamista. :D Kerttu ehti kantaa kahdesti lintua ennen koetta, kerran vuosi sitten ja toisen kerran helatorstaina. Hieman jännitti lähteä kokeeseen kun jäljestys oli jäänyt kokonaan harjoittelematta ja tosiaan kaiken muunkin suhteen oltiin ihan keskeneräisiä.

Onneksi osallistujat ja tuomari oli rentoa porukkaa, joten jännitys katosi jo ennen suoritusjärjestyksen arvontaa. :) Jonkun verran oli mukana tuttuja naamoja lut-kokeista sekä parsonporukoista. Meille osui numero 7. Tällä kertaa aloitettiin tyhjän veden tarkastuksesta, jota seurasi nouto sekä jäljestys. 

Ensimmäisellä osuudella, haku, Kerttu keskittyi tuomaan minulle rantavedestä kaiken irtotavaran. Nappasin sen suusta niin heinää, järviruokoa, kepin palasia kuin jotain todella epämääräistä ja limaista.. Tuomari jo totesikin että seuraavaksi varmaan tulee ruutana.. Heitin tuomarin ohjeistuksesta pari kiveä veteen ja johan koira läks' matkaan! Se ui hyvin reilu 20m suoraan ja teki siellä erinäisiä tarkastuksia. Eikä meinannut tulla enää pois kun vauhtiin pääsi. :) Suorituksen jälkeen saatiin pikainen palaute osuudesta sekä vinkkejä jatkoa varten.

Toinen osuus, nouto, jännitti minua jostain syystä eniten vaikka tiesin että koira ottaa kyllä linnun suuhunsa. Pyysin Kertun sivulle istumaan ja kontaktiin (osa piti pannasta kiinni / esti edestä mutta siitä tulee pistevähennyksiä) odottamaan laukausta ja etenemislupaa. Ilmoitin tuomarille olevani valmis, jonka jälkeen hän antoi avustajille luvan ampumiseen sekä linnun veteen heittämiseen. Keke meinasi varastaa mutta kerrankin oikea-aikainen "ei"-käsky sai sen jäämään paikalle - katse tosin tiukasti linnussa. Tuomari antoi luvan ja lähetin Keken matkaan. Se hyppäsi penkereeltä veteen ja ui suoraan linnulle jonka toi nätisti rantaan. Ja jätti siihen. :D

Jäljestys oli täysi kysymysmerkki, Kerttuhan ei ollut jäljestänyt kertaakaan ennen koetta. Tämän vuoksi otettiin ensimmäinen kerta kytkettynä. Kerttu lähti kuin juna etenemään jälkeä. Ensimmäiset 50 metriä meni hyvin maavainulla ja sitten se siirtyi käyttämään ilmavainua, josta johtuen yksi "hukka" kun haju hävisi. Lintu kuitenkin löytyi ja sitä tutkittiin hartaudella. Ensi kerralla sitten vapaana. :)

Seuraava vesiriistakoe on suunnitteilla elokuulle. Siihen mennessä meillä on toivottavasti palikat hiottu ja ykköstuloskin voi olla realistinen.

Rauma kr

Lauantaina suuntasimme kohti Rauman kaikkien rotujen näyttelyä. :) Tällä kertaa esiintymään pääsi karvattoman Keken lisäksi Jofa. Azerbaidzanilainen tuomari Victor Lobakin oli erittäin miellyttävä ja ystävällinen tuomari, mutta rodusta hän ei tainnut kovin paljon tietää, niin tiukasti mentiin EH-linjalla.

Kertun tulos oli NUO EH1 ja Jofa sai vastoin kaikkia odotuksia H:n! :D Nyt voi odotella hyvillä mielin koeiän täyttymistä senkin kanssa. Arvostelut on Turussa, mutta Keke sai kehuja lähinnä ylä- ja alalinjastaan sekä erinomaisesta lihaskunnosta.

Kuvituksena kuvia torstailta kun iltalenkki suuntautui Kaarinan Kuusiston linnanraunioille. Emmikin näyttää iloiselta. :)

Suomen käyttövalio

Kerttu käväisi eilen ti 16.5. Vihdissä kokeilemassa A-asteen taipumuskoetta. Meille arvottiin numero 12. Kokeessa oli kolmetoista koiraa, joista 6 yritti A-tasoa - ja kaikki sen saavuttikin. :)

Kerttu läpäisi tyhjän luolan tarkastuksen tyypilliseen tapaan nopeasti ja äänettömästi. :) Hiekan se selvitti vauhdilla kaivaen (tai ehkä enemmänkin läpi tunkien). Itse riistakokeessa se koki jonkin asteisen jäätymisen ensin ja haukkui kettua kovin kaukaa. Mietin jo että tässäkö tämä nyt oli, kunnes yhtäkkiä Keke heräsi horroksesta ja kävi hoitamassa homman loppuun.. :D Alla koeselostus:

"Koira hyvin luolaan ja kaivoi hiekan nopeasti. Avauksesta kettu siirtyi vas kulmapesään. Koira seurasi nopeasti ja aloitti painostuksen madalluksen takaa. 5min kohdalla koira sai ketun siirtymään peräpesään. Koira seuraa heti perässä ja aloittaa hyvän painostuksen edeten madalluksen alle. Kestää hyvin ketun iskut. Erinomainen suoritus."

A50 -> FI KVA-L

Seuraavaksi harjoitellaankin vesiriistakokeisiin ja elokuussa se pääsee Oskarin mukana "ihan oikeisiin hommiin" metsällekin.

Metsästyskoirien erikoisnäyttely, Viro

Tämän päivän vietimme Säreveressä Keski-Virossa.

Yövyimme Maaritza holiday cottagessa, jota voin suositella täysin sydämin! Kiva, siisti pikku mökki ja ihanat lenkkimaastot. 

Kerttu esiintyi toiseksi viimeistä kertaa nuorten luokassa ja tulos totisesti yllätti!

NUO ERI1 SA PN1 ja VSP! Tuomarina purennasta ja liikkeistä tarkka latvialainen Rita Kadike-Skadina.
Nice female, could be a little bit more substance. Feminin head, good coat. Excellent movement.

Matkaseuralaisista Tammenkolon Larsen "Pena" oli ROP ja T. Gunilla "Miina" ROP-käyttökoira.

2 x LUTB 44

Kerttu kävi tällä viikolla kahdesti taipumuskokeissa. Viime syksyn C-tuloksien jälkeen Keke piti kasvutauon ja näytti nyt yksien treenien jälkeen kyntensä paremmalla menestyksellä. Molemmissa kokeissa täydet pisteet ja näinpä tiemme käykin hiekan kaivuuseen 1,5 viikon päästä! Alla koekertomukset.

2.5.2017 Vihti, tuom. Ilse Kokkonen
Koira nopeasti luolaan ja luukulla räväkkä ilmoitushaukku. Kettu menee vas kulmaan. Koira harhautuu oikealle mutta tulee pian takaisin ja löytää riistan. Aloittaa tiukan painostuksen ja saa siirtymään peräpesään. Koira jatkaa tiivistä työskentelyä osoittaen kovuutensa. Koe keskeytetään.
Koeaika 3min
B44

4.5.2017 Vihti, tuom. Jori Vanhatalo
Koira hyvin putkeen, jossa aloittaa haukun. Luukun auettua kettu siirtyy vasempaan peräpesään. Koira seuraa aloittaen tiukan painostuksen ja koe keskeytetään vahinkojen välttämiseksi.
Koeaika 1min
B44, LUO1, kokeen paras koira

Koira lentokoneessa

Viimeisen vuoden aikana olen reissanut enemmän kuin osasin odottaakaan. Helmikuussa käväistiin Berliinissä, myöhemmin keväällä Tallinnassa. Kesällä vietin reilu kaksi viikkoa matkaten Berliinistä Saksan läpi Maastrichiin ja lopulta Hollannin läpi Amsterdamiin, elokuun lopulle taas osui viikko Prahassa.
Marraskuun viimeisiin päiviin onnistuin sumplimaan reissun Müncheniin, joulukuun alkupuolella käväistiin Kertun kasvattajan kanssa Roomassa. Keski-Eurooppa on siis tullut tutuksi!

Kaksi viimeistä lentomatkaa tapahtui koirien kanssa. Mun matkakumppanit ovat sen verran pieniä, että saan ne kuljetettua matkustamossa. Nämä vinkit tuskin siis auttavat rahdattavien koirien kanssa. :)

Lennon varaaminen
nämä koskevat Finnairia ja Lufthansaa

Varasin ensin oman matkani netistä. Sen jälkeen saikin jonotella puhelinpalveluun jotta saadaan koirat matkaan. :) Finnairille kannatti soittaa klo 6-6.30 välillä niin välttyi jonotukselta. Minä maksoin Finskin lennot suoraan luottokortilta puhelimitse, joten kentällä ei tarvinnut kuin chekata koirat koneeseen.

Lufthansan nettisivujen aukioloajat ei muuten pidä paikkansa puhelinpalvelun kohdalla. Kannattaa siis soittaa 9-19 välillä, muttei iltapäivällä. ;)

Lentokentällä
Lufthansan lähtöselvityksen hoitaa Swissport. Kävelin koiran kanssa check-in pisteelle ja siellä asiakaspalvelijat aikansa mittailivat laukkua ja koiraa.. Tarkka pitää toki olla, mutta jos koira painaa 6,2kg ja laukku on 0,9kg niin ei se kahdeksaa kiloa paina edes minun matematiikallani.. Lopulta kun päästiin eteenpäin, sain odotella 1,5 tuntia Lufthansan aspan avautumista jotta pääsin  maksamaan koiran.
Tämän jälkeen turvatarkastuksen läpi (koira sylissä, kassi läpivalaisuun) ja odottelemaan lennon lähtöä. Meillä oli lauantaipäivän lento, joten turvatarkastus sujui minuutissa.

4 päivää kestäneestä lakosta johtuen meidän Saksan lento oli tupaten täynnä. Ystävällisesti meidät oli kuitenkin sijoitettu viimeiseen penkkiriviin ja ikkunapaikalle. :)  Kerttu nukkui koko lentomatkan tyytyväisenä. Vähän alkukiihdytys ja nousi sai sen kohottamaan päätään, mutta totesi nopeasti että "jaa.. ei mitään jännää". Münchenin päässä kävelimme suoraan kentältä ulos. Erikoista että ketään ei missään vaiheessa kiinnostanut meidän paperit. :) Saksasta Kerttu palautui kotiin sulhon omistajan matkassa, asianmukaisesti matolääkittynä (merkinnät passissa).

Roomasta toimme kaksi parsonia, toinen pentu. Checkasin koko porukan lähtöselvitystiskillä, jossa tällä kertaa lähtöselvitysvirkailijat tahtoivat nähdä koirien paperit mutta itse koirat eivät kiinnostaneet ketään. Mitä nyt turvatarkastuksessa paikallinen hidalgo nappasi pennun kainaloonsa ja ilmoitti pitävänsä sen itsellään. ;) Lento kotimaahan oli lähes tyhjä, joten saimme olla ihan rauhassa omilla penkkiriveillämme. Koirat matkustivat erittäin hyvin häkeissään vaikka olivat ensimmäistä kertaa lentokoneessa ja vieläpä täysin vieraiden ihmisten kanssa. :) Suomen päässä päästiin taas läpi tullista ongelmitta.

Muistilista
- Ota selvää kohdemaassa vaadittavista rokotuksista ja madotuksista. Muista myös että Suomeen saapuessa koira tulee madottaa mm. ekinokokkia vastaan, Eviran sivuilla ajankohtaiset ohjeet.

- Koira tarvitsee EU-passin matkustaessaan kotimaansa rajojen ulkopuolella. Nykyään passin saa aikaisintaan ensimmäisten rabies-rokotuksien aikaan, eli 16 viikkoisena. Kannattaa muuten soitella useammalle lähialueen eläinlääkärille ja yrittää sumplia sen hankinta rokotuksien yhteyteen, passin hinta voi vaihdella 15-120 euron välillä..

- Huolehdi että kantokassi täyttää lentoyhtiön vaatimukset ja koira on tottunut matkustamaan siinä ennen lentomatkaa. Käyttämäsi lentoyhtiön vaatimukset löytyy googlettamalla lentoyhtiö pets in cabin.

- Ole kentällä ajoissa. Periaatteessa kaiken pitäisi mennä näppärästi varsinkin Eu:n sisällä matkustaessa.