Vuoden lopun uutisia

 Tosi vähän olen ehtinyt päivitellä blogia, joten tässä on nyt kunnon rykäisy kaikkea ilosta suruun.. En jaksa edes kuvia tähän laittaa, kun tekstiä tulee niin paljon. :D

Metsästyskausi on tällä hetkellä kuumimmillaan. Meidän kasvateistamme Brida (Rhosgobel Talisker) ja Ada (Rhosgobel Laphroaig) tekivät marraskuun lopussa metsästyskokeet ja saivat LUME1/hyväksytyn tuloksen. Ada tarvitsee vielä näyttelytuloksen, jotta saisi tehtyä toisen kokeen. Brida taas on lomaillut kokeen jälkeen - se on kovin pentumainen edelleen ja on tarvinnut selkeästi aikaa jokaisella elämän osa-alueella. :) Katsotaan vuoden vaihteen jälkeen, josko kokeiltaisiin taas metsästyshommia. 

Viimeisimmän sakupentueen Toivo (Rhosgobel Tirpitz) aloitti uransa "vahingossa vähän liian aikaisin" supikoiralla. Sisaruksensa ovat myös päässeet jo tutustumaan hajuihin monipuolisesti. Vanhemmista koirista Nitro (Rhosgobel ) on niittänyt pinnalta niin rusakoita kuin peurojakin, löysipä se ensimmäisen supikoiransakin. Sille on ammuttu vino pino sorkkaa ja tuntuu kyllä tykkäävän siitä hommasta. Adakin parantaa koko ajan otteitaan, tuntuu olevan äitinsä kaltainen työmyyrä.  

Parsonkasvateista Rolle (Rhosgobel Wildspitze), Nandor (Rhosgobel Hochwilde), Mytty (Rhosgobel Bona Fide) ja Hilla (Rhosgobel Glowing Sky) ovat saaneet monipuolisesti saalista. Saksan Hilla on harjoitellut myös villisikametsästystä ja pikkuhiljaa se alkaa sujumaan. Se on kuitenkin metsästävien kasvattieni tapaan kovin innostunut maan alaisesta toiminnasta ja viihtyy sitkeästi luolassa pesukarhujen ja kettujen kanssa. Hillan veli Mauri (Rhosgobel Guiding Light) on onnistuneesti jäljestänyt haavakkopeuroja. Mauri kävi loppusyksystä kylässä meillä ja on kyllä mainion kokoinen pikkumies. <3

Siiri (Rhosgobel Breaking Dawn) kävi lokakuussa ensinäyttelyssään ja sai KP:n sekä ROP-pentupalkinnon. Toivotaan että koiranen ehtii vielä tämän kauden aikana meille kylään, jotta päästään starttaamaan luolakausi senkin kanssa. :) Kovin innokkaasti se oli jo 5kk:n iässä menossa luolaan.

Kirppu (Rhosgobel Gullkrona) palasi marraskuussa meille entisestä kodistaan. En ehtinyt edes väsätä siitä myynti-ilmoitusta, kun sähköpostissa oli jo useampi kysely! Kirppu löysi itselleen täydellisen kodin Hollolasta. :) Kirpun veli, Vili (Rhosgobel Jurmo) on kehittänyt itselleen ääniarkuuden, joten ko. pentueen jalostuskäyttö on niiltäkin osilta suljettu. 

Kesän parsonpennut löysivät itselleen ihanat kodit. Nappe (Rhosgobel Bonaparte) muutti Paraisille ja on ehtinyt käydä jo kahdessa näyttelyssä ollen ROP-pentu. Se on erittäin näppärän kokoinen pikkumies. 

Meille jäänyt Pii (Rhosgobel Lafayette) kuoli joulukuun ensimmäisenä päivänä tapaturmassa. Olen edelleen aivan järkyttynyt tästä ja asiasta puhuminen on todella vaikeaa. Olen hyvin kiitollinen, että ihmiset ovat olleet hienotunteisia, eivätkä ole kyselleet. 

Myös Urpo (Rhosgobel Eisenhut) lopetettiin marraskuussa pitkään jatkuneen kipuilun vuoksi. Yhtenä arvauksena eläinlääkäreillä oli moniniveltulehdus, sillä luustokuvat ja kaikki verikokeet olivat ok.  Urpoa jää ikävä, mutta tämä oli koiran kannalta paras ratkaisu. 

Lionel (Monterrei Terriers Casa Zorro) palasi ongelmakoirana meille joulukuun alussa. Se on vaihtanut kotia nyt jo kaksi kertaa, ja kolmas koti pitää olla pysyvä. Nyt se saa meillä levätä, lihoa ja yritetään saada pääkoppa kuntoon. Minusta se on normaali vilkas nuori uros, joka tarvitsee rajat rakkauden lisäksi. Ensimmäisenä siis opetellaan rauhoittumista ja sitä, että kiljumalla ei tässä elämässä tapahdu mitään. Koira tuntuu olevan kovin riistaintoinen ja alkuvuodesta haluan kokeilla sitä sekä pinnalle että maan alle. Mikäli se tykkää hommasta, niin haluan sille kodin missä pääsee toteuttamaan itseään. 

Leonin sisko Isla (Muxia Terriers Casa Zorro) kävi silmä- ja polvitarkastuksessa saaden puhtaat paperit. Katselin juuri sille jotain näyttelyä kevääksi, mutta saa nähdä riittääkö inspiraatio pyörimään kehissä. Piin kuoleman jälkeen menetin kiinnostuksen ihmisten ilmoilla tapahtuviin koiraharrastuksiin, niin paljon odotin kaikkea tulevaa sen kanssa. 

Pentusuunnitelmia meillä ei ole vuodelle 2024. Saku Mora (Murhakorven Halla) pitäisi varmaan astuttaa jossain välissä, jos sopiva uros löytyy. Luulisin että tämä on kuitenkin vasta kevään 2025 juttu. Jos Siiri-parson (Rhosgobel Breaking Dawn) osoittautuu terveeksi, käyn astuttamassa sen vuonna 2025 Ranskassa, samalla Sunshine-uroksella mistä Pii oli. Mytyn toinen pentue on suunnitteilla ehkä vuodelle 2026, mutta en tiedä sen urosvalinnoista vielä mitään. Aijan kolmas ja viimeinen pentue on ajatuksena 2026-2027.

Eukanuba Show, Espoo

 Lauantaina koirat pääsivät pitkästä aikaa näyttelyiden makuun kun Vermon raviradalla oli kaikkien rotujen näyttely. Olin ilmoittanut mukaan Kirpun junnuihin, Buffyn junnuihin ja Allin käyttöluokkaan. Koska ehdin jo unohtaakin nämä näyttelyt, vedin fiksuna Kirpulta pörröisen päälliturkin alas viikkoa enne näyttelyä. :D Se oli siis aika törkeä. Buffylla taas on juoksut (jo toiset meillä ollessa!), joten sekin oli jotenkin pehmeä ja omissa maailmoissaan.

Kirppuahan ei sitten huvittanut liikkua kehässä ollenkaan. Ottikohan se kokonaisen yhden sivun ravilla, muuten vain pyristeli hihnaa vastaan. Sitä ahdistaa näyttelyhihna - jouduin ottamaan ketjun koska sen pää oli aivan liian pieni alunperin ajattelemaani leveämpään nahkahihnaan! No, tällaista tämä taas oli, toiveissa olisi saada joku tulos jos vaikka kokeisiinkiin päästäisiin. Tuomarihan arvosti Kirpun ihan taivaisiin, kun sitä puoli minuuttia katsoi pöydällä ja kääntyi sen jälkeen sanelemaan aivan kammottavasta kettuterrieristä. :D Hyvällä pihalle. Täytyy treenata sen kanssa enemmän ennen seuraavia näyttelyitä, jotka koittavat... sitten joskus :D

Buffyn ja Allin vuoroa saatiinkin odottaa kolme tuntia. Onneksi oli sateinen ja viileä keli, niin koirat saivat odotella autossa ja me käytiin syömässä, ei niin kaksiset, annokset rataravintolassa.

Buffy oli todella haluton liikkumaan samaan suuntaan ihmisen kanssa. Lähinnä se haaveili ja laahusti perässä. Aika paljon sitä yritettiin hetsata ennen kehää. Kilpakumppaninsa kanssa siinä samalla toteutettiin vastakkaista metodia ja yritettiin saada Allin kierrokset alas. :D Lopulta kehään mennessä Buffykin liikkui "sinne päin". Tuomari kovin tykkäsi siitä, mutta totesi että on vielä pentumainen ja tarvitsee voimaa ylälinjaan. Samaa mieltä ja sileällä erillä ulos.

Alli taas esitti kaikki sirkustemppunsa odotusaikana, joten kehässä jo malttoi ravatakin ensimmäisen kierroksen sekoilun jälkeen. Ja hyvin liikkuikin! Tuomari tykkäsi siitä tänään hiukan enemmän kuin kilpakumppanista ja sijoitti meidät SA:n kera luokan ensimmäiseksi ja samalla palkiten rodun parhaana ja sertillä! Nyt Allilla on siis kaksi sertiä, joten sen ei tarvitse enää käydä näyttelyissä. :) 

..paitsi että kyllähän minä sen ilmoitin Tampereen ryhmikseen syyskuun lopulle. Sinne on menossa Mytty ja Alpokin kolmospentueesta, joten maskotti pääsee taas näyttämään ravilisäyksensä tanskalaiselle tuomarille

Kirpun terveystutkimukset

 Kiipu täytti yhden vuoden kesäkuun puolessa välissä, joten päätin kuvauttaa sen jo nyt kesän aikana. Kirpun isäähän ei ole kuvattu ja emällä on ykkösen kyynär sekä selässä LTV4. Jännityksellä siis odottelin sekä kuvausta että erityisesti kennelliiton arviointia.

Maanantaina käytiin Turun Omaeläinsairaalassa kuvauksissa. Enpä arvannut että rutiinihommaan saa menemään kaksi tuntia. Oli mukava odotella aulassa kun sain aika-arvioksi 30-90min, joten en viitsinyt ajella välissä töihin takaisin. :D Kuvat sain myös omaan sähköpostiini ja arvelin että lonkat ja kyynärät näyttää hyvältä, eikä selkäkään nyt ainakaan LTV3 ole. 

Lopulta keskiviikkoiltana tuli tulokset ja olihan ne erittäin ilahduttava!! Selkä on LTV0 (välimuotoinen lanne-ristinikama normaali), lonkat A/A ja kyynärät 0/0, eli kerrassaan priima tyttö luustollisesti! Nikamien epämuotoisuutta (VA) en arvioittanut nyt, se tehdään sitten parin vuoden päästä kun kuvaan spondyloosinkin. Sitähän ei alle 2-vuotiaalle vielä saa. 

Kirpun tulokset ovat siis paremmat kuin äidillään, mihin toki pyritäänkin. Toisaalta eipä Kerttuakaan ole luustolliset vajavaisuudet vaivanneet. :) Minulle tämä luustokuvaus on enemmänkin infoa tulevaa varten, eli tietää mihin kiinnittää erityistä huomiota. Ehkä sellaiset ulosrajaavat tulokset olisivat 1/1 (tai huonommat) kyynärät, D-lonkat (tai C jos nivelrikkoa) ja LTV3 selässä. 

Elo-syyskuulle olen yrittänyt sopia silmien ja polvien joukkotarkastusta. Omista koirista on vailla Aija, Morkkis, Maltti, Kerttu, Buffy, Alli ja Kirppu. Tietää taas miksi käy töissä kun ynnäilee summia yhteen.. :D